Samaa sukupuolta olevien avioliitto Suomessa

Vahvistetun kansalaisaloitteen muutokset itse avioliittolakiin pykälä- ja momenttitasolla kohdistuvat avioliiton yleisiin säännöksiin lain I osan 1. luvussa, sekä oikeuteen solmia avioliitto ja avioliiton tunnustamisen edellytyksiin lain V osan 1. ja 2. luvussa. 1. maaliskuuta 2017 voimaan astuvassa avioliittolaissa aviopuolisoihin viitatessa puhutaan esimerkiksi ”kahdesta henkilöstä” tai ”puolisoista” ”naisen ja miehen” sijaan.^[5]

Ensimmäisen lakialoitteen sukupuolineutraalista avioliittolaista eduskunnassa teki vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen vuonna 2006 otsikolla ”Laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain kumoamisesta ja avioliittolain muuttamisesta”. Aloitetta ei allekirjoittanut eduskunnassa Tynkkysen lisäksi yksikään kansanedustaja.^[6] Aloitteesta käytiin lyhyt lähetekeskustelu 18. tammikuuta 2007 Oras Tynkkysen ja Päivi Räsäsen välillä, ja aloite lähetettiin lakivaliokuntaan.^[7] Lakivaliokunnassa aloite raukesi 13. maaliskuuta 2007, koska aloitteen käsittely jäi kesken vaalikauden päättyessä.^[8]

Oras Tynkkynen teki eduskunnassa toisen lakialoitteen sukupuolineutraalista avioliittolaista vuonna 2009. Aloitteen allekirjoitti viisi kansanedustajaa Tynkkysen lisäksi: Tanja Karpela, Harri Jaskari, Christina Gestrin, Paavo Arhinmäki ja Tarja Filatov.^[9] Aloitteesta käytiin lähetekeskustelu 24. huhtikuuta 2009, ja aloite lähetettiin lakivaliokuntaan.^[10] Tynkkysen toistakaan aloitetta sukupuolineutraalista avioliittolaista ei käsitelty kyseisen vaalikauden aikana lakivaliokunnassa, vaan aloite raukesi Tynkkysen edellisen aloitteen tavoin 12. huhtikuuta 2011 vaalikauden loppuessa.^[11]

Oikeusministeri Tuija Brax ilmoitti heinäkuussa 2010, että oikeusministeriö tekisi syksyllä selvityksen sukupuolineutraalista avioliittolaista, ja että laki voisi astua voimaan jo vuoden 2012 alussa.^[12] Maaliskuussa 2011, kokoomus, RKP, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreä liitto kannattivat avioliittolain muuttamista niin, että myös mies- ja naispareilla olisi mahdollisuus avioliittoon.^[13]

Sukupuolineutraalia avioliittolakia ei mainittu Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa kristillisdemokraattien vaatimuksesta, vaikka muut hallituspuolueet olivat sitoutuneet sen edistämiseen.^[14][15] Hallitusohjelmasta huolimatta viisi hallituspuolueiden kansanedustajaa, Lasse Männistö (kok.), Susanna Huovinen (sd.), Silvia Modig (vas.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Astrid Thors (r.) lähtivät ajamaan aloitetta sukupuolineutraalista avioliittolaista.^[16] Aloite kuitenkin kaadettiin eduskunnan lakivaliokunnassa. Sen jäsenistä viisi oli ilmoittanut kannattavansa lakia ja yhdeksän vastustavansa; kolme ei kertonut kantaansa tai kommentoinut. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ehdotti väliaikaisen valiokunnan perustamista aloitteen käsittelyä varten.^[17][18]

Lakivaliokunnassa kokoomuksen, keskustan, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien edustajat vastustivat aloitetta, ja SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat kannattivat. Kaksi kokoomuslaista ja yksi SDP:n edustaja eivät kommentoineet, kertoneet kantaansa tai heitä ei tavoitettu.^[19] Helmikuussa 2012 eduskunnalle annettua lakiesitystä kannatti 76 kansanedustajaa – aloitetta kannattivat täysin Vasemmistoliitto (ja vasenryhmä) ja Vihreät, kun taas enemmistön kannatusta aloite nautti SDP:ssä ja RKP:ssä, vähemmistön kannatusta kokoomuksessa ja yhden edustajan kannatusta keskustassa.^[20][21] Uudelleen lakivaliokunta äänesti aloitteen ottamisesta käsittelyyn helmikuussa 2013, jolloin aloite kaatui äänin 9–8.^[22]

Pääartikkeli: Tahdon2013

Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista syntyi alun perin vuoden nuorena eurooppalaisena vuonna 2015 palkitun Ida Bergmannin turhautumisesta syrjiväksi kokemaansa avioliittolakia kohtaan. Suunnittelu kansalaisaloitteesta aloitettiin Bergmannin ja muutaman muun ihmisen toimesta kesällä 2012. Aloitetekstiä oli aluksi laatimassa lakimies ja oikeustieteen opiskelijoita.^[23][24][25] Kansalaisaloitteen ajamiseksi aloitettiin lopulta Tahdon2013 -kansalaisaloitekampanja, jonka taustalla toimi sitä varten perustettu yhdistys, Tasa-arvoinen Suomi ry.^[26]

Nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen avioliittolain muutoksen puolesta aloitettiin 19. maaliskuuta 2013. Aloite sai eduskunnan käsittelyyn pääsemiseksi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta saman päivän aikana jona nimien kerääminen aloitettiin, ja oli päivän loppuun mennessä saanut yli 102 000 allekirjoitusta.^[27] Nimiä kerättiin syyskuun 19. päivään asti, johon mennessä aloite oli kerännyt ennätykselliset 166 851 allekirjoitusta.^[28] Väestörekisterikeskus tarkisti allekirjoitukset ja vahvisti aloitteen saaman kannatuksen 11. joulukuuta 2013.^[29] Aloite luovutettiin eduskunnalle 13. joulukuuta 2013.^[30]

Kansalaisaloitteen seurauksena käsite tasa-arvoinen avioliitto vakiintui tarkoittamaan sukupuolineutraalia avioliittoa.

Laki otettiin eduskunnassa jälleen käsittelyyn 20. helmikuuta 2014, jolloin se käsitteli aloitetta lähetekeskustelussa jossa kansanedustajat käyttivät yhteensä 107 puheenvuoroa.^[31][32] Lähetekeskustelun jälkeen lakialoite siirtyi lakivaliokuntaan, joka kuuli ensin Tahdon2013-aloitteen tekijöitä julkisessa kuulemisessa 13. maaliskuuta. Varsinaiset asiantuntijakuulemiset valiokunta aloitti 2. huhtikuuta 2014.^[33]

Lakivaliokunnan kuulemisissa asiantuntijoitten näkemykset kansalaisaloitteesta jakaantuivat aloitetta kannattaviin, sitä vastustaviin sekä niihin, joissa ei otettu kantaa aloitteen puolesta tai sitä vastaan.^[34] Myönteisestä kannastaan tasa-arvoiseen avioliittolakiin kertoivat muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto,^[35] Allianssi,^[36] Pelastakaa Lapset,^[37] ja Seta.^[38]

Lakivaliokunta äänesti kannastaan kansalaisaloitteeseen 25. kesäkuuta 2014, hyläten sen äänin 10–6. Lakivaliokunnassa aloitetta vastaan äänestivät kaikki keskustan, perussuomalaisten, Muutos 2011:n kansanedustajat, sekä osa kokoomuksen edustajista. Aloitteen puolesta äänestivät kaikki vasemmistoliiton, RKP:n, SDP:n ja vihreiden edustajat sekä yksi kokoomuksen kansanedustaja.^[39] Lakivaliokunta laati kielteisen kantansa pohjalta mietinnön, josta äänestettiin valiokunnassa 20. marraskuuta 2014. Tasa-arvoiselle avioliittolaille kielteinen mietintö hyväksyttiin äänin 9–8, ja äänestyksessä hävinneet kansanedustajat jättivät mietinnölle vastalauseen.^[40]

Aloitteen sisällöstä äänestettiin eduskunnassa 28. marraskuuta 2014, ja äänestyksen pohjana oli lakivaliokunnan kielteinen mietintö, sekä siihen jätetty vastalause. Eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen ensimmäisessä käsittelyssä äänin 105–92 vastalauseen eduksi.^[41] Aloitetta kannatti kokoomuksesta 28, SDP:stä 37, keskustasta 6, perussuomalaisista 1, RKP:stä 9 sekä kaikki vasemmistoliiton 14 ja vihreiden 10 kansanedustajaa. Kansalaisaloitetta vastusti kokoomuksesta 16, SDP:stä 2, keskustasta 30, perussuomalaisista 36, RKP:stä 1 ja kristillisdemokraateista jokainen 6:sta kansanedustajasta.^[42] Samaan aikaan kun eduskunnassa äänestettiin, Kansalaistorilla järjestettiin Rakkaudenosoitus-niminen mielenosoitus tasa-arvoisen avioliittolain puolesta.^[43][44]

Koska eduskunta hyväksyi lakivaliokunnan kielteiseen lausuntoon annetun vastalauseen, kansalaisaloite eteni seuraavaksi suureen valiokuntaan, joka yhtyi eduskunnan päätökseen äänin 17–8. Suuresta valiokunnasta kansalaisaloite eteni eduskunnassa toiseen käsittelyyn, jossa aloitteen lopullisesta hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettiin 12. joulukuuta 2014.^[46][47] Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista hyväksyttiin käsittelyssä lopullisesti äänin 101–90.^[48]

Presidentti Sauli Niinistö vahvisti allekirjoituksellaan avioliittolain muuttamisen 20. helmikuuta 2015.^[50]

Pääartikkeli: Aito avioliitto (kansalaisaloite)

Lainmuutoksen kumoamiseksi aloitettiin keväällä 2015 vastakansalaisaloite ”Kansalaisaloite avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta”.^[51] Sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamista pidettiin kuitenkin epätodennäköisenä, vaikka se oli periaatteessa mahdollista.^[52] Kansalaisaloite tuli käsittelyyn eduskunnassa, koska aloitteen allekirjoittaneita oli yli vaaditut 50 000 henkilöä.

Eduskunta äänesti vasta-kansalaisaloitteeseen sisältyvästä lakiehdotuksesta 17. helmikuuta 2017.^[4] Vasta-kansalaisaloite kaatui lopullisesti äänin 120–48.^[4][53]

Eduskunnan oli ennen lain voimaantuloa hyväksyttävä lukuisia muutoksia avioliittoon sidoksissa olevaan lainsäädäntöön. Eduskunta edellytti lain hyväksymisen yhteydessä hyväksytyssä lausumassaan, että hallitus ryhtyy viivytyksettä valmistelemaan esityksen tasa-arvoisen avioliittolain edellyttämistä muutoksista tarvittaviin muihin lakeihin ja antaa esityksen eduskunnan käsiteltäväksi 31. joulukuuta 2015 mennessä. Muutokset koskivat rekisteröidystä parisuhteesta annettua lakia, transsukupuolisen sukupuolen vahvistamisesta annettua lakia sekä väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettua lakia.^[3]

Avioliittolain edellyttämiä lainmuutoksia koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 15. lokakuuta 2015. Sosiaaliturvaetuuksia tai sosiaali- ja terveyspalveluita koskevia lakeja koskevat muutosesitykset on tarkoitus antaa myöhemmin.^[54] Lokakuussa 2015 eduskunnalle annettu oikeusministeriön valmistelema hallituksen esitys sisältää seuraavia lakimuutoksia^[55]:

• Parisuhteensa rekisteröineet puolisot voisivat yhteisellä ilmoituksella muuttaa rekisteröidyn parisuhteen avioliitoksi. Tieto rekisteröidyn parisuhteen muuttamisesta avioliitoksi tallennettaisiin väestötietojärjestelmään.
• Samaa sukupuolta olevien parien mahdollisuudesta virallistaa parisuhteensa siten kuin rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa säädetään luovuttaisiin
• Transsukupuolisen sukupuolen vahvistamisesta annetusta laista poistettaisiin edellytys, jonka mukaan sukupuolen vahvistamista pyytävä henkilö ei saa olla avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Säännös avioliiton muuttumisesta rekisteröidyksi parisuhteeksi sukupuolen vahvistamistilanteessa poistettaisiin.
• Lapsen uskonnollinen asema määräytyisi jatkossa vanhempien yhteisellä ilmoituksella^[56]

Sukupuolineutraali avioliittolaki astui voimaan 1. maaliskuuta 2017.^[50][57]

Vuonna 2006 tehdyssä Euroopan unionin laajuisessa tutkimuksessa 45 prosenttia suomalaisista kannatti samaa sukupuolta olevien avioliittoa ja 24 prosenttia adoptio-oikeutta. Suomea suurempaa kannatus oli Alankomaissa, Ruotsissa, Tanskassa, Belgiassa, Luxemburgissa, Espanjassa, Saksassa, Tšekissä, Itävallassa, Ranskassa ja Britanniassa.^[58]

Yleisradion elokuussa 2010 teettämään selvitykseen vastanneista 54 prosenttia kannatti ja 35 prosenttia vastusti sukupuolineutraalia avioliittolakia. Selvityksen mukaan sukupuolineutraalin avioliittolain kannatusta oli selvästi eniten Vihreän liiton kannattajien keskuudessa (82 %), ja vastustusta kristillisdemokraateilla (77 %), perussuomalaisilla (54 %) ja keskustalla (51 %).^[59]

Tahdon 2013 -kansalaisaloitekampanjan syksyllä 2013 tilaaman mielipidekyselyn mukaan suomalaisista 58 prosenttia kannatti ja 34 prosenttia vastusti tasa-arvoista avioliittolakia.^[60]

Tahdon 2013 teetti maaliskuussa 2014 uuden kyselyn, jossa 65 prosenttia suomalaisista kannatti ja 27 prosenttia vastusti tasa-arvoista avioliittolakia, joka mahdollistaisi samaa sukupuolta oleville pareille avioliiton. Toisessa maaliskuussa teetetyssä Tahdon 2013 -kyselyssä 57 prosenttia kannatti samaa sukupuolta oleville adoption mahdollistamisen ja 36 prosenttia vastusti.^[61]

Vuonna 2015 julkaistun syrjintää selvittävän Eurobarometrin mukaan suomalaisista 74 prosenttia on samaa mieltä siitä, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä tulisi olla samat oikeudet kuin heteroseksuaaleilla, ja 66 prosenttia on samaa mieltä siitä, että samaa sukupuolta olevien avioliitot pitäisi sallia kaikkialla Euroopassa.^[62]

Keväällä 2014 Suomen evankelis-luterilainen kirkko vahvisti virallisen kantansa, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, joka perustuu kirkkokäsikirjaan sekä kirkolliskokouksen ja piispainkokouksen kannanottoihin.^[63]

Vuonna 2014 evankelisluterilaisen kirkon papeista 44 prosenttia kannatti sukupuolineutraalia avioliittolakia.^[64] Vuoden 2014 kevään kirkon akateemisten jäsenkyselystä 44 prosenttia papeista kannatti sukupuolineutraalia avioliittolakia ja 41 prosenttia vastusti. Kirkollista vihkimistä samaa sukupuolta oleville kannatti 35 prosenttia ja vastusti 50 prosenttia.^[65][66]

Vuonna 2015 keväällä Ylen kyselyssä enemmistö kirkon kirkolliskokouksen päättäjistä ei hyväksy samaa sukupuolta olevien vihkimisiä.^[67]

Enemmistö Suomen evankelisluterilaisen kirkon piispoista ei vihkisi homopareja.^[68]

Homopareja avioliittoon vihkineet pastorit, kuten Kai Sadinmaa, ovat saaneet tuomiokapituleilta ”vakavia moitteita” ja kirjallisia varoituksia.^[69]

Vuonna 2014 homoparien liiton siunaaminen tulkittiin rukoushetkeksi, mutta vuonna 2017 samankaltaisen toimituksen suorittanut pastori sai hiippakunnan tuomiokapitulilta kirjallisen varoituksen.^[69]

Monet evankelis-luterilaisen kirkon papit ovat ilmoittaneet haastavansa kirkon virallisen kannan ja vihkivänsä pareja näiden sukupuolesta riippumatta.^[70] Syyskuussa 2020 tällaisia sateenkaaripappeja oli yli 130^[71].

Marras-joulukuussa 2014 yli 10 000 suomalaista erosi evankelis-luterilaisesta kirkosta Eroakirkosta.fi-sivuston kautta arkkipiispa Kari Mäkisen sukupuolineutraalia avioliittolakia tukeneiden kommenttien vuoksi.^[72][73]

18. toukokuuta 2018 kirkolliskokous päätti, että evankelis-luterilainen kirkko ei ala vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja^[74].

1. kesäkuuta 2018 virkansa aloittanut arkkipiispa Tapio Luoma vahvisti kantansa, jonka mukaan kirkon avioliittokäsitys on säilytettävä yhden miehen ja yhden naisen välisenä liittona.^[75]

Samansukupuolisia pareja vihkivien pappien mukaan uuden lain voimaantulosta alkaen syyskuuhun 2020 mennessä on kirkollisesti vihitty ainakin 95 samaa sukupuolta olevaa paria, ja ainakin 40 sateenkaariparien avioliittoa on siunattu^[71].

• Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perus- ja ihmisoikeudet Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive) Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 34/2014.