Ruotsin jääkiekkomaajoukkue

Ruotsin ensimmäisiin maailmanmestaruuksiin ovat vaikuttaneet varsin paljon poliittiset suhdanteet. Esimerkiksi toisen kultamitalinsa maa saavutti vuoden 1957 kisoista, joista puuttuivat Unkarin kansannousun vuoksi sekä Kanada että Yhdysvallat. Kun Ruotsi saavutti kolmannen mestaruutensa vuonna 1962 Colorado Springsissä, Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakia eivät ottaneet kisoihin osaa. Maat protestoivat sitä, että Yhdysvaltain hallitus ei myöntänyt DDR:lle viisumeita. Toisaalta vuoden 1957 kisoissa Ruotsi voitti tuoreen olympiavoittajan Neuvostoliiton ja vuonna 1962 hallitsevan maailmanmestarin Kanadan. Vuoden 1987 mestaruuden Ruotsi saavutti kisoista, joissa olivat mukana kaikki merkittävät maajoukkueet.^[6]

Helmi­kuussa 2006 Ruotsi voitti Suomen olympialaisten loppu­ottelussa maalein 3–2, minkä lisäksi Ruotsin maajoukkue saavutti ensimmäisenä maana samana vuonna myös maailman­mestaruuden.^[7] Kun olympiakulta ja maailmanmestaruus on ratkottu samassa turnauksessa, sen oli samana vuonna onnistuneet voittamaan aikaisemmin myös Iso-Britannia vuonna 1936 ja Neuvostoliitto vuosina 1956, 1964 ja 1968.^[8][9] Kun Ruotsi ylsi saavutukseen vuonna 2006 vuoden 1994 olympia­kullan uusivat muun muassa Peter Forsberg sekä veljekset Jörgen ja Kenny Jönsson.

Vuodesta 2016 alkaen Ruotsin jää­kiekko­maa­joukkuetta valmensi Rikard Grönborg.^[10] Häntä seurasi tehtävässä Johan Garpenlöv.^[11][12]

Latvian maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 2021 Ruotsin maajoukkue jäi ensimmäistä kertaa ulos maailman­mestaruus­kilpailujen pudotus­peleistä. Maailmanmestaruuskilpailuissa pudotuspelejä on pelattu vuoden 1992 Tšekin maailmanmestaruuskilpailuista lähtien, ja Ruotsi on yltänyt useasti mitaleillekin. Prahan maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 1985, jolloin pelattiin vielä neljän joukkueen mitali­sarjaa, Ruotsi sijoittui kuudenneksi, eikä se näin ollen päässyt mukaan mitali­sarjaan. Tätä heikommin joukkue on sijoittunut vain vuoden 1937 maailmanmestaruuskilpailuissa jäädessään kymmenenneksi.^[13]

Vuonna 2021 joukkue putosi maailmanrankingissa 7. sijalle.^[14] Se oli Ruotsin kaikkien aikojen huonoin sijoitus. Ennen vuotta 2021 Ruotsi ei ollut myöskään koskaan pudonnut rankingissa kolmea sijaa edellisestä vuodesta.

Garpenlövin jälkeen kaudesta 2022–2023 alkaen maajoukkueen valmentajaksi tuli Sam Hallam.^[15][12] Hänen sopimuksensa on nelivuotinen.^[15]

• 1976 – 4. sija
• 1981 – 5. sija
• 1984 – Hävisi loppuottelussa
• 1987 – Hävisi välierässä
• 1991 – Hävisi välierässä
• 1996 – Hävisi välierässä
• 2004 – Hävisi puolivälierässä
• 2016 – Hävisi välierässä

*Vuodet, jolloin Ruotsi on ollut kisaisäntänä, on lihavoitu.

• 2003 – 2.^[18]
• 2004 – 2.
• 2005 – 2.
• 2006 – 1.
• 2007 – 1.
• 2008 – 3.
• 2009 – 3.
• 2010 – 3.
• 2011 – 3.
• 2012 – 4.
• 2013 – 1.
• 2014 – 1.
• 2015 – 3.
• 2016 – 5.
• 2017 – 3.
• 2018 – 2.
• 2019 – 4.
• 2020 – 4.^[19]
• 2021 – 7.
• 2022, helmikuu – 5.^[20]
• 2023 – 6.
• 2024 – 7.^[21]

• Olympialaiset 1980
• Kanada-cup 1981
• Kanada-cup 1987
• Olympialaiset 1988
• Kanada-cup 1991
• Olympialaiset 1992
• Olympialaiset 1994
• MM-kisat 1995
• Olympialaiset 1998
• Olympialaiset 2002
• World Cup 2004
• Olympialaiset 2006
• MM-kisat 2008
• MM-kisat 2009
• MM-kisat 2010
• MM-kisat 2011
• Olympialaiset 2010
• MM-kisat 2012
• MM-kisat 2013
• MM-kisat 2014
• MM-kisat 2017

• Ruotsi IIHF:n sivuilla (englanniksi)

• Ruotsi nationalteamsoficehockeyssä (englanniksi)