Ratina
Ratina on Tampereen keskustan piirissä, Tammerkosken itäpuolella sijaitseva kaupunginosa, josta on käytetty myös numeronimitystä 13. kaupunginosa. Ratinassa sijaitsevat muun muassa noin 16 000 henkeä vetävä Ratinan stadion, Tampereen linja-autoasema sekä Tampereen suurin kauppakeskus Ratina. Ratinan pohjoispuolella sijaitsee myös Koskikeskus. Kaupunginosa muodostuu Ratinanniemi-nimisestä niemestä, jota ympäröivät kolmelta suunnalta Ratinansuvanto ja Viinikanlahti. Ratinanniemen ja Laukontorin välillä sijaitsee Laukonsilta-niminen kevyen liikenteen silta, joka lyhentää matka-aikaa keskustaan merkittävästi. Tampereen valtatieltä on hyvät yhteydet Helsinki-Tampere-moottoritielle ja sitä pitkin myös Tampereen kehätielle, ja Ratinan sillan sekä Hämeenpuiston kautta valtatielle 12.
| Ratina | |
|---|---|
 Ilmakuva Tampereelta. Kuvassa Ratinan silta johtaa Tammerkosken yli Ratinan kaupunginosaan. |
|
| Suuralue | Keskinen suuralue |
| Suurpiiri | Keskusta |
| Kaupunginosa nro | 13 |
| Osa-alueet | Ratinanranta |
| Lähialueet | Kyttälä, Hatanpää, Kaakinmaa, Nalkala |
Historia
muokkaaRatina-nimi juontaa todennäköisesti tietä tarkoittavaan sanaan rata. Ratinan suvannon ja Pyhäjärven Viinikanlahden väliin jäävä Ratinanniemi pysyi pitkään asumattomana, kunnes sinne alkoi 1800-luvun lopulla nousta muutamia asuinrakennuksia. Vuonna 1874 niemelle rakennettiin lasitehdas ja kymmenkunta vuotta myöhemmin kaksi konepajaa, mutta kaikki nämä yritykset jäivät lyhytikäisiksi. Myöhemmin alueella toimi tiilitehdas ja kaupungin sähkövoima-asema. Ensimmäinen asemakaava Ratinanniemen kaupunginosaan valmistui vuonna 1886, ja sen mukaan alueelle varattiin kaikkiaan 57 asuntotonttia, joista pienimmät huvilarakennuksia varten. Ratinan kaupunginosan itäosan kaava, jossa oli varattuna alue uudelle linja-autoasemalle, vahvistettiin vuonna 1935.[1]
Ratinanranta
muokkaa
Ratinanranta on Tampereen valtatien eteläpuolinen osa Ratinasta, joka toimi pitkään virkistys- ja tehdasalueena. Sen uudisrakentaminen 1 000 asukkaan tiheäksi kerrostaloasuinalueeksi alkoi vuonna 2008, ja viimeisimmät asuinrakennukset Voimakadun itäpuolelle valmistuivat 2010-luvun alussa.[2]
Alueella toimineet entisen sähkölaitoksen höyryvoima-asema ja muuntajakorjaustorni asetettiin suojelukohteiksi, mutta osa työpaja- ja varastorakennuksista purettiin. Voimalaitoksen tiloissa toimii Tampereen Sähkölaitoksen pääkonttori. Alueella toimi myös Pelastusarmeijan hoitokoti, jonka toiminta siirrettiin Hervantaan.
Etelänrantaan eli Pyhäjärven Viinikanlahden rannalle rakennettiin rantapromenadi ja asukkaiden sekä vierailijoiden pienvenesatama. Asuinaluetta on luonnehdittu median ja asukkaiden keskuudessa paremmin toimeentulevien kaupunginosaksi[3], mikä pitääkin osittain paikkansa, sillä asuntojen hinnat ovat kaupungin korkeimpia.
Lähteet
muokkaa- ↑ Louhivaara, Maija : Tampereen kadunnimet, s. 81. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere.
- ↑ Ratinan eteläranta Tampereen kaupunki. Viitattu 26. huhtikuuta 2013.
- ↑ Taponen, Aki: Ratinanranta on Tampereen hulppeinta kerrostaloaluetta 18.7.2012. Aamulehti. Arkistoitu 27.11.2013. Viitattu 26. huhtikuuta 2013.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Kaupunginosa XIII – Ratina, Koskesta voimaa -verkkojulkaisu
- Panoraamakuvia Ratinan stadionilta - Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com
- Ratina ennen ja nykyään, Tammerkoski, 01.03.1939, nro 1, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Perunamaasta autokaupungiksi. Ratina, Tampereen nuorin ja uudenaikaisin liikekeskus, Aamulehti, 19.08.1939, nro 221, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot