Ratamelonta

Ratamelontaa pidetään yhtenä fyysisesti raskaimpana kestävyyslajina. Laji vaatii kovaa voimakestävyyttä, nopeutta sekä aerobista ja anaerobista kestävyyttä. Laji vaatii myös hyvää koordinaatio- ja tasapainokykyä erittäin kapeiden ja kiikkerien kilpakajakkien ja avokanoottien takia. Ratamelonnassa kilpaillaan 200, 500, 1 000, 2 500 ja 5 000 metrin matkoilla.

Ensimmäinen ratamelontayhdistys perustettiin vuonna 1924 Kööpenhaminassa ja lajin ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1933 Prahassa. Jo kolme vuotta myöhemmin laji otettiin mukaan olympialaisiin Berliinissä. Olympialajeina ovat miehillä 500 ja 1000 metriä sekä naisilla 500 metriä. MM-kisoissa kilpaillaan lisäksi 200 metrillä, joka tuli ratamelonnan kilpailuohjelmaan 1990-luvulla. Lajin kattojärjestönä toimii nykyisin Kansainvälinen Kanoottiliitto (ICF).

Ratamelonnassa ylivoimaisesti eniten menestystä on saanut kahdeksankertainen olympiavoittaja Birgit Fischer. Maailmanmestaruuksia hänellä on yhteensä 27.

Kansainvälisen Kanoottiliiton hyväksymät alusluokat ovat miehillä kajakkiyksikkö, -kaksikko ja -nelikkö (K-1, K-2 ja K-4) ja kanoottiyksikkö, -kaksikko ja -nelikkö (C-1, C-2 ja C-4) sekä naisilla K-1, K-2 ja K-4.

Aikaisempi kajakin vähimmäisleveyssääntö on poistettu kokonaan. Kaikki elektroniset välineet, esimerkiksi sähköllä toimivat vedenpoistolaitteet sekä nopeus-, voima- ja sykemittarit, ovat kiellettyjä kilpailuissa. Kajakkia saa meloa ainoastaan kaksilapaisella melalla ja kanadalaiskanoottia vain yksilapaisella melalla.

Kilpailuradan maaliviiva on vähintään 45 metriä pitkä ja kahdella lipulla merkitty. 1 000 metrillä ja sitä lyhyemmillä kilpailumatkoilla radan on oltava suora ja yhdensuuntainen. Suoran matkan kilpailut järjestetään yleensä poijutetulla radalla, jossa on yhdeksän erillistä rataa, joiden väli on yhdeksän metriä. Yli 1 000 metrin kilpailuissa vastapäivään melottavat käänteet ovat kuitenkin sallittuja.

Suomessa ratamelonnan keskusjärjestönä toimii Suomen melonta- ja soutuliitto.

Suomessa järjestetään avoimia ratamelontakilpailuja seuraavissa sarjoissa:

• Pojat ja tytöt, 12, 14, 16 ja 18 vuotta
• Miehet ja naiset, 20 ja 21 vuotta
• Miehet ja naiset, yleinen sarja
• Naiset, 35 vuotta
• Miehet, 40 vuotta
• Miehet ja naiset, 50 vuotta

Suomessa järjestetään mestaruuskilpailut seuraavissa sarjoissa:

• Miehet, 200, 500 ja 1 000 metrin matkat (K-1, K-2, K-4, C-1 ja C-2) ja 5 000 metrin matkat (K-1, K-2, K-4 ja C-1)
• Naiset, 200 ja 500 m (K-1, K-2 ja K-4) ja 1 000 ja 5 000 m (K-1, K-2 ja K-4)
• Miehet ja naiset, 20 vuotta, 200 ja 500 m (K-1)
• Pojat, 18 vuotta, 200 ja 500 m (K-1, K-2, K-4, C-1 ja C-2) ja 1 000 m (K-1, K-2, K-4 ja C-1) ja 5 000 m (K-1 ja C-1)
• Tytöt, 18 vuotta, 200 ja 500 m (K-1, K-2 ja K-4) ja 5 000 m (K-1)
• Miehet, 40 ja 50 vuotta, 200, 500, 1 000 ja 5 000 m (K-1)
• Naiset, 35 ja 50 vuotta, 200, 500, 1 000 ja 5 000 m (K-1)

Lisäksi järjestetään nuorisomestaruuskilpailut (NMK) 12, 14 ja 16-vuotiaille. Nuorisomestaruuskilpailuissa kilpaillaan 200, 500 ja 2 500 metrin kilpailuissa. Vain pojat 16 vuotta kilpailevat myös kanooteilla.

• Maratonmelonta

• Suomen Kanoottiliitto
• Kansainvälinen Kanoottiliitto (englanniksi)
• Euroopan Kanoottiliitto (englanniksi)
• Ratamelonta.net (Arkistoitu – Internet Archive)