Räpyläuinti

Räpyläuinti on liikuntamuoto, jossa uidessa käytetään jaloissa räpylöitä.

Kilpatasolla räpylänä käytetään stereoräpylöitä (Bifins) tai monoräpylää, joka muistuttaa delfiinin pyrstöä. Tällä räpylällä etenemistä kutsutaankin delfiinipotkuksi.

Räpyläuinnissa on stereoräpylöillä (Bifins) matkoja 50 metristä 400 metriin ja monoräpylällä 50 metristä aina 1500 metriin. Bifins matkoilla on käytettävä vapaauinnin käsivetoja. Monoräpylällä uitaessa puolestaan kädet pidetään liukuasennossa eikä käsivetoja tehdä. Monoräpylällä uitavat matkat uidaan joko pintauintina

Sukelluslajeissa, 50 metrin sukellusta AP lukuun ottamatta, on paineilmapullo edessä käsien jatkeena.

Lajin mahtimaina voidaan pitää Kiinaa ja Venäjää, jotka hallitsevat lajia useilla maailmanennätyksillä.

Merkittävimpiä suomalaisia räpyläuimareita ovat olleet Ari Palve, Sami Sorri, Timo Suominen, Kimmo Korja ja Janne Toivola. Terhi Ikonen menestyi kansainvälisesti pitkillä matkoilla 2012 - 2018. Hän voitti naisten 1500 m maailmanmestaruuden 2018 Belgradissa järjestetyissä maailmanmestaruuskilpailuissa ajalla 13:20,96.^[1]