Pullosara
Pullosara (Carex rostrata) on sarakasvien heimoon kuuluva monivuotinen tuulipölytteinen kasvilaji.
| Pullosara | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Sarakasvit Cyperaceae |
| Suku: | Sarat Carex |
| Laji: | rostrata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Carex rostrata |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö
muokkaaPullosara kasvaa 25–100 cm korkeaksi ja kasvaa monenlaisilla kosteilla paikoilla, kuten rannoilla ja soilla. Pullosaran lehdet ovat tummanvihreitä ja 3–4 mm leveitä. Pullosaran kukinnossa on kahdenlaisia tähkiä: ruskehtavia, hoikkia hedetähkiä, joissa sijaitsevat hedekukat, ja kellanvihreitä, pulleita emitähkiä, joissa sijaitsevat emikukat. Hedetähkiä kehittyy aivan kasvin latvaan 2–4 kappaletta. Emitähkät, joita on niin ikään 2–4 kappaletta, sijaitsevat hedetähkien alapuolella. Kypsä emitähkä hajoaa helposti joukoksi kellertäviä pullakoita. Pullakot kapenevat jyrkästi ja muistuttavat muodoltaan viinipulloa.[2][3] Pullosara muistuttaa paljolti luhtasaraa, mutta pullosaran pullakot kapenevat kärjestä jyrkemmin kuin luhtasaralla.
Pullosara levittäytyy suikertavan juurakkonsa avulla mätästen muodostamiksi saraikoiksi. Laajoja kasvustoja kutsutaan suursaroiksi. Ne erottuvat ympäristöstään sinertävän harmaina alueina.[3]
Elinympäristö
muokkaaPullosara viihtyy järvien ja lampien rannoilla tai matalassa vedessä sekä karunpuoleisilla nevoilla.[3]
Levinneisyys
muokkaaPullosara on yleinen koko Suomessa. Pullosara on monimuotoinen, ja se voi risteytyä lähilajiensa kanssa. Risteymiin kuuluu Pohjois-Lapissa yleinen saamenmaansara (Carex × saamica).
Lähteet
muokkaa- ↑ Akhani, H. & Zehzad, B.: Carex rostrata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.11.2016. (englanniksi)
- ↑ Mossberg B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 796. (suom. S. Vuokko & H. Väre) Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
- ↑ a b c Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 166–167. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0