Psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus

Psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus on Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1971 laatima kansainvälinen sopimus jonka tarkoituksena on psykoaktiivisten aineiden kuten amfetamiinien, barbituraattien ja psykedeelien kontrollointi. Sopimus tuli voimaan vuonna 1976. [1]

Psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus
Allekirjoitettu 21. helmikuuta 1971
Allekirjoituspaikka Wien Itävalta
Voimaantulopäivä 16. elokuuta 1976
Osapuolet
Allekirjoittajat 34 valtiota
Ratifioijat 184 valtiota

Sopimus allekirjoitettiin Wienissä 21. helmikuuta 1971. Se määrää tarkat tuonti- ja vientirajoitukset sekä sisältää muita asetuksia, joilla rajoitetaan päihteiden käyttö tutkimuksiin ja lääketieteelliseen käyttöön. Sopimus laadittiin, sillä vuoden 1961 huumausaineyleissopimus ei vielä ollut ehtinyt kieltää useita juuri keksittyjä psykotrooppisia aineita, vaan se koski ainoastaan kannabis-, kokaiini-, ja oopiumijohtoisia päihteitä.[2]

Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1972.[1]

Yleissopimus jakaa aineet neljään luokkaan, joista ensimmäistä koskee tiukimmat rajoitukset ja neljättä väljimmät rajoitukset. Yleissopimus ei määrittele, minkä ominaisuuksien perusteella aineet luokitellaan näihin luokkiin.[3]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Asetus psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta. Valtiosopimukset, Finlex.
  2. The UN Drug Control Conventions | Transnational Institute www.tni.org. Viitattu 29.4.2023. (englanniksi)
  3. INCB Psychotropics - Green List www.incb.org. Viitattu 29.4.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa