Refleksi

Lihasrefleksit eli lihasheijasteet ovat lihastoiminnan muutoksia, jotka aiheutuvat tietynlaisista ärsykkeistä. Lihasheijasteet voidaan jakaa venytys-, suoja-, iho-, asentoheijasteisiin sekä imeväisiän heijasteisiin.

Venytysheijaste on monosynaptinen heijaste, jossa välittäjäaine on glutamaatti. Lihaksen venyessä lihaskäämi lähettää tyypin Ⅰa sensorisilla neuroneilla impulsseja selkäytimeen. Siellä sensoristen neuronien aksoneilla on synapsit motoristen neuronien kanssa, jotka lähettävät supistumiskäskyjä venyneeseen lihakseen sekä sen kanssa samaa liikettä aikaansaaviin lihaksiin. Tyypin Ⅰa sensoristen hermojen haarat välittävät signaalin lisäksi välineuroneille, jotka inhiboivat eli estävät vastakkaista liikettä aikaansaavien lihasten supistusta. ^[1]

• Polviheijaste eli patellaarirefleksi saadaan aikaiseksi kopauttamalla lumpiojännettä polvilumpion alapuolelta, jolloin nelipäinen reisilihas reagoi ärsykkeeseen supistumalla.
• Akillesheijasteessa kopautus akillesjänteeseen aiheuttaa jalkaterän nytkähtämisen kolmipäisen pohjelihaksen supistuessa.

Asentoheijasteet osallistuvat asennon ja tasapainon ylläpitämiseen. Asentoheijasteet perustuvat muun muassa silmistä, proprioseptoreista ja sisäkorvan asento- ja liikereseptoreista keskushermostoon tuleviin viesteihin, jotka tuovat tietoa kehon tai sen osan asennosta.

Imeväisiän heijasteita ovat muun muassa astumisheijaste, sukellusheijaste sekä tarttumisheijaste. Sukellusheijaste toimii vielä aikuisiässäkin suurimmalla osalla ihmisistä.

Suojaheijasteisiin kuuluvat muun muassa silmän räpytysheijaste, välikorvan jalustinlihasheijaste ja koukistusheijaste (eli vetäytymisheijaste eli väistöheijaste) ja oksennusheijaste.

Silmän räpytysheijasteessa silmäluomet sulkeutuvat jonkin koskettaessa silmää tai lähestyessä sitä.^[2] Heijasteen voi saada aikaan myös kuuloärsyke (esimerkiksi kova pamaus).

Välikorvan jalustinlihasheijaste suojaa sisäkorvaa liian kovilta ääniltä siten, että kuuloluuketju jännittyy liian kovassa metelissä tärykalvon jännittäjälihaksen supistuessa.^[2]

Koukistusheijaste on huomattavan tarkka: jos raaja koskettaa jotain kipua aiheuttavaa (esimerkiksi terävää kappaletta), raaja vedetään refleksin johdosta kipuärsykkeeseen nähden vastakkaiseen suuntaan, refleksin voimakkuus riippuu kipuärsykkeen voimakkuudesta ja refleksi voi aiheuttaa tasapainottavan liikkeen toisen puolen raajassa.^[2]

Oksennusheijaste on suojaheijaste, joka poistaa pilaantuneen ruoan tai myrkyn elimistöstä. Samoin se suojaa elimistöä suolistosairauksissa ja vähentää suolen toimintaa. Oksentamisen käynnistävä pahoinvointikeskus sijaitsee aivorungon alueella lähellä 4. aivokammiota. Ruoansulatuskanavasta sille välittää tietoa vagushermo. Oksennusrefleksin laukeamisen aiheuttaa palleahermo yhdessä suorien ja vinojen vatsalihaksien kanssa. Niiden aiheuttama paine avaa ruokatorven ja vatsalaukun välisen liitoksen, ja mahalaukun sisältöä työntyy suuhun. Myös suoliston venyminen, tulehdus ja tukkeuma, kuten myös jännitys tai muu emotionaalinen tila, voivat aiheuttaa oksennusrefleksin. Pahoinvointikeskusta ärsyttävä hermovaikutus voi tulla myös aivohermojen alueelta. Paha maku tai haju tai myös näköaistimus voi kulkea makuhermoa pitkin pahoinvointikeskukseen kolmoishermoa pitkin välittyvän heijasteen.^[3] Oksennusheijasteen voi aiheuttaa myös esimerkiksi intubaatio^[4] tai gastroskopia.

Ihoheijasteet perustuvat ihon reseptorien ärsytykseen.

Cremaster-heijasteessa kiveksen kohottajalihas supistuu ärsytettäessä alavatsan tai sisäreiden ihoa.

Babinskin refleksissä (nimetty Joseph Babinskin mukaan) eli jalkapohjaheijasteessa eli plantaarirefleksissä jalkapohjan ihon ärsytys aiheuttaa isovarpaan käpristymisen alaspäin (Babinski –). Vauvoilla varpaat kipristyvät ylöspäin (Babinski +). Aikuisella Babinski + on merkki hermovauriosta.^[5]

Vatsaheijasteessa vatsalihakset supistuvat ärsytettäessä vatsan ihoa pituussuunnassa.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Refleksi Wikimedia Commonsissa