Pikkarala

Oulun kaupunginosa

Pikkarala on yksi Oulun kaupunginosista. Maastoltaan Pikkarala on pääosin mäntykangasta. Oulujoen alavimmat rannat on suurimmaksi osaksi otettu maanviljelyskäyttöön. Pikkarala sijaitsee Maikkulan suuralueella aivan Oulun ja Muhoksen kunnanrajan tuntumassa. Vuoteen 1965 saakka Pikkarala kuului lakkautettuun Oulujoen kuntaan. Kaupunginosa lienee saanut nimensä Pikkaraisen suvun mukaan[3].

Pikkarala
Kaupungin kartta, jossa Pikkarala korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Pikkarala korostettuna.
Kaupunki Oulu
Suuralue Maikkulan suuralue
Kaupunginosa nro 35
Väkiluku 406 [1] 31.12.2023
Työpaikkoja 32 kpl [2]  (31.12.2011)
Osa-alueet Asemakylä, Vasankangas, Pikkaraisenkylä, Pukki

Pikkaralan hiekkaisista harjuista on kaivettu tuhansia kuutioita hienoa hiekkaa maanteiden ja rautateiden pengermateriaaliksi. Laajat entiset soranottoalueet Oulu–Kontiomäki-rautatien varressa ja asemanseudulla ovat yhä nähtävissä. Pikkaralassa toimii Pikkaralan koulu, Weberin tiilitehdas ja Shell-huoltoasema. Pikkaralan pohjavedestä pumpataan suuria määriä vettä ympäri Oulua.

Liikenne

muokkaa
 
Lossi.

Pikkarala sijaitsee Oulujoen etelärannalla valtatien 22 sekä Oulu–Kontiomäki-rautatien varrella. Alueen pääväylä on valtatie 22. Asutus on keskittynyt valtatieltä haarautuvien yhdys- ja taajamateiden varsille. Kevyen liikenteen väyliä ei ole. Kylästä lähtee tieyhteys Kempeleen Juurussuon kylään sekä Tyrnävän Murtoon.

Koskilinjojen paikallisliikenteen vuorot liikennöivät Pikkaralaan päivittäin. Pikkaralasta oli aiemmin myös lossiyhteys Oulujoen ylitse Lapinkankaan kaupunginosaan: 1930-luvulla alkanut lossiliikenne päättyi syksyllä 2021, ja lossi romutettiin 2023.[4][5] Pikkaralan lossina tunnetun lautta-aluksen korvaamista kiinteällä siltayhteydellä on suunniteltu alustavasti.[6]

Muhoksen ja Pikkaralan välinen pyörätie valmistui kesällä 2008.

Rautatieliikenne

muokkaa
 
Muhos–Pikkarala-pyörätie ennen päällystämistä, näkymä länteen eli Pikkaralaan päin.
Pääartikkeli: Pikkaralan rautatieasema

Rautateiden henkilöliikenteen pysähdykset poistettiin Pikkaralasta 1980-luvulla lättähattuliikenteen päättyessä. Pikkaralan ratapiha siirtyi kauko-ohjaukseen vuonna 1996, aseman miehitys loppui vuonna 1985. Nykyisin vanha asemarakennus on yksityisasuntona, ja liikenteenohjaustoiminnot hoidetaan Oulusta käsin. Pikkaralan asema-alueella on hyväkuntoisia, alun perin rautatiehenkilökunnalle tarkoitettuja rakennuksia. Nykyisin nämä rakennukset ovat yksityisasuntoina.

Osa-alueet

muokkaa

Pikkaralan Asemakylä

muokkaa

Rautatien ja valtatien väliselle alueelle muodostunut Pikkaralan Asemakylä muodostaa pienen, noin sadan hengen kyläyhteisön. Kylä on muodostunut Asemakyläntien ja valtatien varrelle.

Pikkaraisenkylä

muokkaa

Kaupunginosan eteläosassa sijaitseva Pikkaraisenkylä on muodostunut pääasiassa valtatien ja Oulujoen väliselle harjannealueelle. Kylä sijaitsee peltomaiseman keskellä, ja sen rakennuskanta käsittää sekä uusia omakotitaloja että vanhoja maataloja.

Pukin kyläalue on pääasiassa sijoittunut rinteille rantapeltojen yläpuoliselle alueelle Pukintien varrelle.

Vasankangas

muokkaa

Valtatien ja Oulujoen välillä sijaitseva Vasankankaan kyläalue on muodostunut pelto- ja metsämaisemaa halkovan Vasankankaantien ja sen sivutien varrelle. Vasankankaalla toimi koulun vieressä kyläkauppa 1930-luvulta lähtien. Kauppa lakkautettiin sotien jälkeen.

Lähteet

muokkaa
  1. Oulun kaupungin ikäluokkatilasto kaupunginosittain 31.12.2023 (pdf) 2024. Oulu: Oulun kaupunki. Viitattu 4.6.2024.
  2. Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2013, s. 46. Oulu: Oulun kaupunki, 2014. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8.10.2014).
  3. Vahtola, Jouko: Oulu, tulviva vesi. Kaleva, 11.10.2003, s. 31. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. ISSN 0356-1356 ARTO - Kotimainen artikkeliviitetietokanta.
  4. Veteraaneista viimeinen. Oulu-lehti, 11.7.2007, nro 54, s. 7.
  5. Juntti, Maarit: Pikkaralan lossi on romutettu – "To­del­lis­ta tar­vet­ta joen yli­tyk­sel­le ei tuossa pai­kas­sa ole" (vain tilaajille) Kaleva.fi. 10.6.2023. Viitattu 11.6.2023.
  6. Oulujokivarren osayleiskaava 15.01.2007, sivu 31[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

muokkaa