Persianlahti
Persianlahti (pers. خلیج فارس) tai Arabianlahti (arab. الخليج العربي), on Intian valtameren lahti Iranin ja Arabian niemimaan välissä. Hormuzinsalmi ja Omaninlahti yhdistävät sen Arabianmereen. Suuret Eufrat- ja Tigrisjoet laskevat Persianlahteen sen länsipäässä. Persianlahden pituus on 990 kilometriä ja sen kapein kohta Hormuzinsalmessa on 55 km.[1] Persianlahden rannikon valtiot ovat Oman, Arabiemiirikunnat, Qatar, Saudi-Arabia, Kuwait, Irak ja Iran sekä saarivaltio Bahrain.
| Persianlahti (Arabianlahti) | |
|---|---|
 Persianlahti sateliittikuvassa |
|
| Sijainti | Arabianniemimaan ja Iranin välissä |
| Merialue | Arabianmeri |
| Valtiot | |
| Valtio |
Iran Saudi-Arabia Irak Kuwait Qatar Bahrain Yhdistyneet arabiemiirikunnat Oman (Musandam) |
Persianlahden ympäristössä on maailman merkittävimmät öljyvarat. Persianlahti oli Iranin–Irakin sodan näyttämönä 1980–1989. Myös Persianlahden sota käytiin tällä alueella. Sodan yhteydessä mereen laskettiin paljon öljyä.
Maantiede
muokkaaPersianlahti on Intian valtameren matala reunameri, jonka pinta-ala on noin 241 000 neliökilometriä. Sen pituus on 990 kilometriä, ja se on leveimmillään 340 kilometriä. Hormuzinsalmi on kapeimmillaan manneralueelta toiselle 55 kilometriä leveä.[1] Avovettä on kuitenkin vain noin 34 kilometriä Iranin Lāraksaarelta Omanin Quoinsaarelle.[2]
Persianlahti on matala meri.[2] Suurimmat syvyydet ovat Hormzuinsalmessa sekä lahden kaakkoisosassa. Iranin puolinen vesialue on selvästi syvempi kuin Arabian rannikko. Arabian puolella on laaja matala alue, joka harvoin on yli 35 metriä syvää.[1]
Iranin rannikko on vuoristoista, ja rannikkotasanko on siellä paikoin hyvin kapea. Iranissa myös rannikkokalliot ovat yleisiä. Būšehrin kaupungin pohjoispuolella rannikkotasanko alkaa levetä, ja lahden pohjoisosassa on laaja Eufratin, Tigrisin ja Karunin suistomainen tasanko. Arabian niemimaan rannikolla ei juurikaan ole kallioita. Poikkeuksena on Qatarin niemimaan juuri ja Musandamin niemimaa.[1]
Persianlahteen laskevista joista merkittävimmät ovat Eufrat, Tigris ja Karun, jotka laskevat yhteistä Shatt al-Arabin jokea pitkin lahteen. Niiden virtaus on suurimmillana keväällä ja alkukesästä. Iranin rannikolta Persianlahteen virtaa joitakin kausittaisia jokia, mutta Arabian niemimaalta lähteen ei käytännössä tule ollenkaan makeaa vettä.[1]
Ilmasto
muokkaaPersianlahden ilmasto on lähes ympäri vuoden kuuma tai lämmin, vaikka aivan luoteisosissa voikin talvisin olla melko viileää. Sadanta tulee suurimmaksi osaksi marras-huhtikuussa, ja eniten sataa lahden koillisosassa. Puuskat ja vesipatsaat ovat yleisiä syksyisin, jolloin tuulen nopeus voi yltää yllättäen jopa 150 kilometriin tunnissa.[1]
Luonto
muokkaa
Persianlahdessa elää yli 700 kalalajia.[3]
Koralliriutat reunustavat Iranin rannikkoa lahden pohjoisreunalla sekä useimpia saaria Saudi-Arabiasta Iraniin. Lahden eteläranta on kalkki- ja hiekkakiveä, mikä ei ole suotuisaa koralliriuttojen muodostumiselle. Meriveden lämpötilan ja suolaisuuden vaihteluvälit ovat Persianlahdella maailman suurimpia, ja riuttojen eläimistön on ollut sopeuduttava näihin ankariin olosuhteisiin.[4] Lämpötilojen kohoaminen aikaisempaa korkeammalle on aiheuttanut korallien vaalenemista ja kuolemaa. Jopa 35 prosenttia riutoista on jo menetetty. Tuhoa aiheuttavat myös piikkikruunun hyökkäykset sekä ihmisen aiheuttamat tuhot kuten öljypäästöt ja vastuuton maankäyttö.[5]
Persian- ja Omaninlahdella on tavattu lukuisia meressä eläviä nisäkkäitä. Yleisimpiä havainnoissa ovat rosopyöriäinen, intiankyttyrädelfiini ja pullokuonodelfiineihin kuuluva Tursiops aduncus, mutta tämä voi osittain johtua siitä, että nämä lajit viihtyvät lähellä rannikkoa.[6]
Bu Tinahin saariryhmä Abu Dhabissa on harvinainen lintujen ja kilpikonnien pesäpaikka, jossa on tavattu jopa 600 dugongia.[7]
Talous
muokkaa.gif){kind=link}
Persianlahden ympäristössä on maailman merkittävimmät öljyvarat. Vuonna 2002 arvioitiin, että Persianlahden valtioilla oli kaksi kolmasosaa maailman tunnetuista öljyvaroista ja yli kolmasosa kaasuvaroista.[8] Persianlahden alla on myös maailman suurin merenalainen öljykenttä al-Safaniya.[9]
Kalastus on alueen toiseksi tärkein tulonlähde öljyn ja kaasun jälkeen. Suurin osa kalastualuksista on puisia ja lasikuituisia veneitä, jotka käyttävän monia pyydyksiä kuten verkkoja, siimoja ja kalapatoja. Kuwaitilla, Saudi-Arabialla ja Iranilla on myös troolareita, jotka pyydystävät katkarapuja osan aikaa vuodesta. Qatar ja Bahrain ovat luopuneet ammattimaisesta katkaravunpyynnistä 1990-luvulla.[10] Persianlahdella kalastetaan edelleen perinteisillä kiinteillä kalapyydyksillä eli kalapadoilla. Virallisten tilastojen mukaan kalansaaliit ovat 5 260 tonnia vuodessa, mutta satelliittikuvista analysoitujen pyydysten määrä viittaa paljon suurempiin kalastusmääriin.[11]
Helmenkalastus on ollut perinteinen elinkeino Persianlahden rannoilla tuhansien vuosien ajan.[12]
Persianlahdella on 33 satamaa kahdeksassa maassa.[13] Monet Persianlahden maat ovat investoineet voimakkaasti satamatoiminnan kehittämiseen 2010-luvulla.[14]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Persian Gulf Encyclopedia Britannica. 13.9.2022. Viitattu 22.11.2022.
- ↑ a b Guive Mirfendereski: ”Persian Gulf”. Teoksessa The Oxford Encyclopedia of Maritime History. Oxford University Press, 2007. ISBN 9780195130751 Wikipedia-library (viitattu 22.11.2022). (englanniksi)
- ↑ Saltwater Fish Species in Persian Gulf Mongabay / Fishbase. Viitattu 20.11.2016.
- ↑ Pilcher, N.J., S. Wilson, S.H. Alhazeem & M.R. Shokri: Status of Coral Reefs in the Arabian/Persian Gulf and Arabian Sea Region (abstract) Status of Coral Reefs of the World. 2000. ReefBase Online Library. Arkistoitu 20.11.2016. Viitattu 20.11.2016.
- ↑ Conservation of Coral Reefs in the Persian Gulf WWf Panda. Viitattu 20.11.2016.
- ↑ Owfi, F.; Braulik, G. T.; Rabbaniha, M.: Species diversity and distribution pattern of marine mammals of the Persian Gulf and Gulf of Oman – Iranian waters (abstract) Iranian Journal of Fisheries Sciences / porpoises.org. 2016. Viitattu 20.11.2016.
- ↑ Rare Sea Turtles and Other Wildlife Living Happily on Persian Gulf Atoll Green Prophet. 2010. Viitattu 20.11.2016.
- ↑ Persian Gulf Oil and Gas Exports Fact Sheet Persian Gulf. Viitattu 20.11.2016.
- ↑ Safaniya Field Upgrade, Persian Gulf, Saudi Arabia Offshore Technology. Viitattu 20.11.2016.
- ↑ Dalal Al-Abdulrazzak, Dirk Zeller, Dyhia Belhabib, Dawit Tesfamichael, Daniel Pauly: Total marine fisheries catches in the Persian/Arabian Gulf from 1950 to 2010 Regional Studies in Marine Science. 2015. Viitattu 20.11.2016.
- ↑ Google Earth reveals Persian gulf fish catch is six times larger than thought The Guardian. 2013. Viitattu 20.11.2016.
- ↑ Richard LeBaron Bowen, Jr.: The Pearl Fisheries of the Persian Gulf Middle East Journal. 1951. Viitattu 20.11.2016.
- ↑ Persian Gulf Port Map World Port Source. Arkistoitu 28.11.2012. Viitattu 20.11.2016.
- ↑ Grey E: Gulf ports ramp up Shop Technology. 2010. Viitattu 20.11.2016.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Persianlahti Wikimedia Commonsissa
- Persianlahti UN [1]