Perojoensuu (myös Perojoki) on entinen kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Venäjällä. Nykyisin kylän alueella ei ole asutusta, eikä sillä sen vuoksi ole asutusnimeä venäläisissä kartoissa. Perojoensuun kylä sijaitsi Perojoen alajuoksun ja sen suun ympärillä Viipurin maalaiskunnan itäosassa Viipurin kaupungin rajalla. Perojoensuun naapurikyliä maalaiskunnan alueella olivat Suurpero, Kähäri, Kärstilä, Kurikkala ja Mannikkala. Kylän pohjoisosaan ulottui Kärstilänjärven lahti, johon Perojoki laskee.

Asutus ja elinkeinot

muokkaa

Kylän halki kulkee Karjalan rata Viipurista Sortavalaan. Lähimmät rautatieasemat olivat Tali Viipurin maalaiskunnan puolella ja Tammisuo Viipurin kaupungin puolella. Perojeonsuun kylässä oli 271 asukasta vuonna 1937.[1] Kylässä oli Viipurin Osuusliike r.l:n myymälä.[2] Perojoensuu kuului Karhusuon koulupiiriin, jonka koulu sijaitsi Suurperon kylässä Karhunsuon kylänosassa.[3] Kylässä oli Perojoen maamiesseurantalo.[4] Perojoensuu oli maatalouskylä, eikä kylän alueella ollut teollisuuslaitoksia. Vuonna 1937 kylässä oli 360 ha peltoa, 61 ha niittyä ja 257 ha metsää.[5]

Historia

muokkaa

Perojoensuuta ei vallattu talvisodassa, mutta Moskovan rauhan ehtojen mukaan se oli kuitenkin luovutettava Neuvostoliitolle. Kylän asukkaat oli evakuoitu jo sodan aikana muualle Suomeen. Jatkosodassa alue vallattiin takaisin 1941 ja väestö pääsi palaamaan koteihinsa, mutta 1944 tuli uusi evakuointi ja kylä menetettiin taas Neuvostoliitolle.

Lähteet

muokkaa
  • Kuujo Erkki, Lakio Matti: Viipurin pitäjän historia II. Helsinki: Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura ry, 1982.

Viitteet

muokkaa
  1. Lakio 1982, s. 265
  2. Kuujo 1982, s. 333
  3. Kuujo 1982, s. 376
  4. Viipurin puhelinluettelo 1938 (Maaseutu Nurmi–Uuras) Suomen sukututkimusseura. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 13.9.2007.
  5. Lakio 1982, s. 269 ja 273