Parnasso

Parnasso perustettiin liennyttämään kirjallisuuden säilyttäjien ja uudistajien välisiä ristiriitoja, ja ensimmäinen päätoimittaja Kaarlo Marjanen oli kompromissi näiden kahden leirin väliltä. Ajatus uudesta lehdestä oli lähtöisin V. A. Koskenniemeltä. Koskenniemi ei pitänyt Näköalan ja Ajan kirjan linjasta ja oli tuohtunut muun muassa Eino S. Revon hänen kriitikontoimeensa kohdistamaan arvosteluun. Lehdet yhdistämisellä Koskenniemi pyrki vakiinnuttamaan edustamansa vanhan linjan.^[2] Pian lehti kuitenkin muuttui nuoren polven modernistien foorumiksi, jolla käytiin merkittäviä keskusteluja uudesta kirjallisuudesta ja sen teoriasta sekä kritiikistä.

Parnasson suuruuden aikana voi pitää 1950- ja 1960-lukuja. Erityisesti kultakautena pidetään Kai Laitisen seitsemän vuoden mittaista kautta vuodesta 1958, jolloin lehti laajeni käsittämään teatterin, elokuvan ja television. Mutta myös Tuomas Anhavan pitkä kausi oli merkittävä, kuitenkin toisella tavalla, sillä Parnasson vaateliaimmat periaatteet vakiintuivat silloin. Lehti oli hänen kaudellaan lakkautusuhan alla, ja siihen hän reagoi kääntämällä Ezra Poundin runoja ja muotoilemalla suomennokseen viitteellisen vastineen. Jarkko Laineen kausi venyi joidenkin mielestä liian pitkäksi, ja lehteen alkoi kohdistua yhä enemmän arvostelua.^[2]

1990-luvulla Parnasso muutettiin neljästi vuodessa ilmestyväksi aikakauskirjaksi. Vuonna 2003 lehti uudistettiin ulkoasultaan aikakauslehtimäisemmäksi, ja se ilmestyy seitsemän kertaa vuodessa. Syksyllä 2014 Parnasso liitettiin Suomen Kuvalehti -lehtiperheeseen, jolloin sen päätoimittajaksi tuli Suomen Kuvalehden päätoimittaja ja vastaavaksi tuottajaksi Karo Hämäläinen.

• Kaarlo Marjanen 1951–1954
• Lauri Viljanen 1954–1956
• Aatos Ojala 1957
• Kai Laitinen 1958–1965
• Tuomas Anhava 1966–1979
• Juhani Salokannel 1980–1986
• Jarkko Laine 1987–2002
• Juhana Rossi 2003–2005
• Jarmo Papinniemi 2005–2012
• Tarja Hurme (ma.) 2012–2014
• Ville Pernaa 2014–2019
• Jarmo Raivio (vt.) 2020
• Matti Kalliokoski 2020–

• Suurpää, Matti: Parnasso 1951–2011. Kirjallisuuslehden kuusi vuosikymmentä. Helsingissä: Otava, 2011.