Oulun kaupunginkirjasto

• Aseman kirjasto
• Haukiputaan aluekirjasto
• Hiukkavaaran kirjasto
• Jäälin kirjasto
• Kaakkurin kirjasto
• Kaijonharjun kirjasto
• Karjasillan kirjasto
• Kastellin kirjasto
• Kaukovainion kirjasto
• Kellon kirjasto
• Kiimingin aluekirjasto
• Kirjastoauto Kauno
• Kirjastoauto Onneli
• Koskelan kirjasto
• Maikkulan kirjasto
• Martinniemen kirjasto
• Myllyojan kirjasto
• Oulunsalon aluekirjasto
• Pateniemen kirjasto
• Pekurin kirjasto (pääkirjaston väistötila keskustassa)
• Puolivälinkankaan kirjasto
• Pääkirjasto (suljettu peruskorjauksen vuoksi)
• Rajakylän kirjasto
• Ritaharjun kirjasto
• Tuiran kirjasto
• Yli-Iin kirjasto
• Ylikiimingin kirjasto

Tilastot ovat vuodelta 2016:^[1]

• 957 272 teosta kirjastojen kokoelmissa
• 76 145 lainaajaa
• 3,6 milj. lainaa
• 1,9 milj. kirjastokäyntiä
• 1102 ryhmää vieraili kirjastossa, noin 24 000 henkilöä
• 1106 kaikille avointa tilaisuutta, lähes 28 000 osallistujaa

Sarjakuvakirjasto Sarjasto on Oulun kaupunginkirjaston osasto, joka on erikoistunut sarjakuviin. Sarjastoon on koottu kirjaston sarjakuvat ja sarjakuva-aiheinen tietokirjallisuus.^[2]

Sarjastossa järjestetään yhteistyössä Oulun sarjakuvakeskuksen kanssa näyttelyjä ja tapahtumia. Esimerkiksi syksyllä 2018 Sarjastossa on Aapon Kukon Sosialisti ja nihilisti -sarjakuvaromaanin originaaleja esittelevä näyttely.

Kaupunginkirjasto aloitti toimintansa Heinätorin kansakoululla vuonna 1877 nimellä Kansankirjasto ja lukusali. Kirjasto siirtyi suurempiin tiloihin vuonna 1899, kun sille hankittiin tilat nykyisten Isokadun ja Saaristonkadun kulmasta. Vuonna 1910 kirjasto muutti vuokratiloista omiin tiloihinsa, kun kauppaneuvos Åströmin perikunta lahjoitti kirjastolle ja museolle Ainolan huvilan, joka kuitenkin tuhoutui tulipalossa vuonna 1929. Tulipalon jälkeen paikalle rakennettiin kivinen kirjastorakennus, joka oli kirjaston käytössä viiden vuosikymmenen ajan.

Vuonna 1947 valtioneuvosto siirsi Viipurin kaupunginkirjastolla olleen vapaakappaleoikeuden eduskunnan kirjastolle ja Oulun kaupunginkirjastolle siten, että eduskunnan kirjasto sai vapaakappaleoikeuden taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja historialliseen kirjallisuuteen ja Oulun kaupunginkirjasto kaikkiin muihin painotuotteisiin. Vapaakappaleoikeus annettiin taannehtivasti vuodesta 1939 alkaen. Kaupunginkirjasto menetti vapaakappaleoikeuden joulukuussa 1960, kun oikeus siirrettiin Oulun yliopiston kirjastolle.^[3]

Valtioneuvosto myönsi maakuntakirjasto-oikeudet vuonna 1973 sillä ehdolla, että kaupunginkirjastolle rakennettaisiin uusi pääkirjastorakennus. Uusi, nykyinen kaupunginkirjaston päärakennus valmistui tammikuussa 1982.

Ensimmäiset varsinaiset sivukirjastot perustettiin 1950-luvulla, mutta jo vuonna 1946 oli perustettu Tuiraan ja Koskelaan lainausasemat, joissa oli vaihtuvat kokoelmat. Ensimmäinen sivukirjasto perustettiin Raksilaan Teuvo Pakkalan koululle vuonna 1951.^[3] Vuodesta 1960 kaupunginkirjastolla on ollut myös potilaskirjastotoimintaa. ^[1] Ensimmäinen kirjastoauto otettiin käyttöön vuonna 1975 ja toinen ns. pienkirjastoauto vuonna 2001. Kirjastopalveluiden tavoitettavissa on 99 % oululaisista.^[4]

Vuoden 2012 alussa Muodostettiin OUTI-kirjastokimppa, jossa yhdistettiin Oulun ja kahdeksan Oulun ympäristökunnan kirjastojen tietokannat.^[5]

Vuonna 2016 Oulun kaupunginkirjasto otti käyttöön avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä Kohan.

Kaupunginkirjaston tehtävä maakuntakirjastona muuttui alueellista kehittämistehtävää hoitavaksi kirjastoksi vuoden 2018 alussa.^[6]

• Oulun kaupunki: Oulun kaupunginkirjasto
• Kirjastovirma: Oulun kaupunginkirjaston historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
• Oulun pääkirjaston rakennushistoriaselvitys