Olivier Giroud
Olivier Giroud (s. 30. syyskuuta 1986 Chambéry, Ranska) on ranskalainen jalkapalloilija, pelipaikaltaan hyökkääjä, joka edustaa MLS-liigassa pelaavaa Los Angelesia. Hän edusti Ranskan maajoukkuetta vuodet 2011–2024 ja voitti maailmanmestaruuden vuonna 2018.
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Olivier Giroud | ||
| Syntymäaika | 30. syyskuuta 1986 | ||
| Syntymäpaikka | Chambéry, Ranska | ||
| Pelipaikka | hyökkääjä | ||
| Pituus | 193 cm | ||
| Seura | |||
| Seura | Milan | ||
| Pelinumero | 9 | ||
| Junioriseurat | |||
| 1994–1999 | Froges | ||
| 1999–2005 | Grenoble | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2005–2008 | Grenoble | 23 | (2) |
| 2007–2008 | → Istres (laina) | 33 | (14) |
| 2008–2010 | Tours | 44 | (24) |
| 2010–2012 | Montpellier | 73 | (33) |
| 2010 | → Tours (laina) | 17 | (6) |
| 2012–2018 | Arsenal | 180 | (73) |
| 2018–2021 | Chelsea | 75 | (17) |
| 2021–2024 | Milan | 97 | (39) |
| 2024– | Los Angeles | 13 | (0) |
| Maajoukkue | |||
| 2011–2024 | Ranska | 137 | (57) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 14. marraskuuta 2024.[1] | |||
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Ranska
| |||
| Miesten jalkapallo | |||
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Venäjä 2018 | jalkapallo | |
 Hopeaa |
Qatar 2022 | jalkapallo | |
| EM-kilpailut | |||
| Hopeaa |
Ranska 2016 | jalkapallo | |
Giroud on tehnyt Ranskan maajoukkueessa eniten maaleja kautta aikain; hän nousi tilaston kärkeen, kun hän teki 52. maalinsa MM-kilpailuissa 2022.[2]
Seurajoukkueura
muokkaaRanskassa
muokkaaOlivier Giroud aloitti pääsarjauransa Ranskan Ligue 2:sta [3] FC Grenoblen joukkueesta jossa pelasi kaudet 2005–2008. Hän pääsi kentälle 27 ottelussa tehden niissä vain kaksi maalia. Kaudeksi 2007–2008 Grenoble vuokrasi Giroud'n alemmissa sarjoissa tuolloin pelanneeseen FC Istresiin. Siellä hän pelasi 33 ottelua tehden niissä 14 maalia.[3] Seuraavaksi kaudeksi miehen tie vei takaisin Ligue 2:een Toursiin. Toursissa miehen ura lähti todelliseen nousuun kun ensimmäisellä kaudella 2008–2009 maaleja syntyi 27 ottelussa 14 ja seuraavalla kaudella jo 24 ottelumäärän näyttäessä saldoa 42.[3] Hyvin sujuneiden kahden kauden ansiosta Giroud sai sopimuksen Ranskan pääsarjassa Ligue 1:ssä pelaavaan Montpellier Hérault SC:n leiriin.
Montpellier’ssa Giroud pelasi kaksi kautta. Ensimmäisellä kaudella 2010–2011 mies viimeisteli 43 ottelussa 14 maalia ja löi itsensä läpi maajoukkuetasolle asti. Ranskan maajoukkuepaidassa ensimmäinen ottelu Olivierilla oli marraskuussa 2011 Yhdysvaltoja vastaan.
Viimeistään kaudella 2011–2012 Olivier Giroud löi itsensä läpi kansainvälisillä pelaajamarkkinoilla. Montpellier juhli kauden päätteeksi Ranskan liigamestaruutta ranskalaishyökkääjän juhliessa liigan maalikuninkuutta 21 maalillaan.[4]
Englannissa
muokkaaGiroud siirtyi kesällä 2012 Englannin Valioliigan Arsenaliin 12 miljoonan euron siirtosummalla. Hän pelasi seurassa kaikkiaan 180 valioliigaottelua, joissa teki 73 maalia. Parhaimmillaan hän teki 16 maalia kausilla 2013−2014 ja 2015−2016. Mestarien liigassa hän teki 29 ottelussa 12 maalia. Hän voitti FA Cupin mestaruuden 2014, 2015 ja 2017 pelaten joka kerta loppuottelussa. Hän voitti samoina vuosina myös Community Shieldin.[5]
Giroud siirtyi toiseen lontoolaisseuraan Chelseaan 17 miljoonalla eurolla tammikuussa 2018. Heti debyyttikaudellaan hän pelasi neljännen kerran voitokkaasti FA Cupin loppuottelussa. Seuraavalla kaudella hän voitti 11 maalillaan Eurooppa-liigan maalikuninkuuden. Hän teki muun muassa kolme maalia eli hattutempun toisessa neljännesvälieräottelussa Kiovan Dynamoa vastaan ja yhden maalin voitokkaassa loppuottelussa entistä seuraansa Arsenalia vastaan. Kaudella 2019–2020 hän pelasi vain 18 valioliigaottelua mutta teki niissä kahdeksan maalia. Kaudella 2020–2021 hän oli voittamassa Mestarien liigaa, joskaan hän ei pelannut loppuottelussa ja välierissäkin vain yhden pienen hetken; kahdeksassa ottelussaan hän teki kuusi maalia, joista neljä maalia joulukuussa vierasottelussa Sevillaa vastaan Chelsean voittaessa 0–4. Kaikkiaan Giroud pelasi 3,5 kauden aikana Chelseassa 75 valioliigaottelua, joissa hän teki 17 maalia, 12 Mestarien liigan ottelua, joissa hän teki kuusi maalia, ja 14 Eurooppa-liigan ottelua, joissa hän teki 11 maalia.[5]
Italiassa
muokkaaHeinäkuussa 2021 Giroud siirtyi Italian pääsarjan Milanin riveihin.[6] Hän pelasi kaudella 2021–2022 Serie A:ssa 29 ottelua, joissa hän teki 11 maalia Milanin voittaessa mestaruuden. Hän teki kaksi maalia samassa ottelussa elokuussa Cagliaria vastaan, helmikuussa Milanin 1–2-vierasvoittoon päättyneessä ottelussa sarjakärki Interiä vastaan ja toukokuussa liigakauden päättäneessä ottelussa Sassuoloa vastaan. Kaudella 2022–2023 hän pelasi Serie A:ssa 33 ottelua ja teki niissä 13 maalia, muun muassa kolme maalia eli hattutemmpun toukokuussa Sampdoriaa vastaan. Kaudella 2023–2024 hän pelasi Serie A:ssa 35 ottelua ja teki niissä 15 maalia, millä hän oli liigan maalintekijätilaston jaetulla kolmannella sijalla. Hän teki kaksi maalia elokuussa Torinoa ja lokakuussa Napolia vastaan. Kauden 2023–2024 loppuun mennessä hän on tehnyt Milanissa 97 Serie A -ottelussa 39 maalia, 23 Mestarien liigan ottelussa kuusi maalia ja viidessä Eurooppa-liigan ottelussa yhden maalin.[5]
Yhdysvalloissa
muokkaaGiroud liittyi toukokuussa 2024 Los Angelesiin. Sopimus kestää vuoteen 2025 asti, ja siinä on optio vuodesta 2026.[7] Hän pelasi MLS-kaudella 13 ottelussa mutta jäi maaleitta.[1]
Maajoukkueura
muokkaaGiroud pelasi ensimmäisen A-maaottelunsa Yhdysvaltoja vastaan marraskuussa 2011. Ensimmäisen maaottelumaalinsa hän teki Saksaa vastaan helmikuussa 2012. Hänet valittiin Ranskan joukkueeseen vuoden 2012 jalkapallon EM-kilpailuihin, vaikka hän oli pelannut vain kolme maaottelua ennen valintaa. EM-kilpailuissa hän tuli kolmessa ottelussa vaihdosta kentälle. MM-kilpailuissa 2014 hän pelasi Ranskan kaikissa viidessa ottelussa ja teki maalin alkulohkopelissä Sveitsiä vastaan.[5]
Giroud oli kuudessa ottelussa avauskokoonpanossa Ranskan saavuttaessa EM-hopeaa 2016. Hän teki maalin alkulohko-ottelussa Romaniaa ja kaksi maalia puolivälieräottelussa Islantia vastaan. Giroud oli avauskokoonpanossa jokaisessa ottelussa Ranskan voittaessa maailmanmestaruuden Venäjän MM-kilpailuissa 2018. Hän ei tehnyt turnauksessa yhtään maalia. Vuonna 2021 järjestetyissä EM-kilpailuissa hän pelasi kahdessa ottelussa yhteensä 40 minuuttia. MM-kilpailuissa 2022 hän pelasi Ranskan hopeajoukkueessa kuusi ottelua ja teki kaksi maalia Australiaa sekä yhden Puolaa ja Englantia vastaan.[5]
Giroud päätti maajoukkueuransa heinäkuussa 2024 ja teki joukkueessa yhteensä 57 maalia 137 ottelussa.[8] Hän ohitti Ranskan maajoukkueen maalintekijätilaston kärjessä Thierry Henryn joulukuussa 2022.[5][2][9] Maaleistaan Giroud teki viisi MM-kilpailuissa, kolme EM-kilpailuissa, kuusi MM-kilpailujen karsinnoissa, yhdeksän EM-kilpailujen karsinnoissa, viisi Kansojen liigassa ja 29 ystävyysotteluissa. Maaottelu-uransa ainoan hattutempun hän teki kesäkuussa 2017 ystävyysottelussa Paraguayta vastaan.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b O. Giroud Soccerway. Viitattu 14.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Kivioja, Olli: Olivier Giroud vei Ranskan johtoon – myös Puola kävi lähellä maalintekoa, IS seuraa Ilta-Sanomat. 4.12.2022. Viitattu 4.12.2022.
- ↑ a b c Olivier Giroud - His career by numbers Arsenal.com (englanniksi)
- ↑ Performance data 2011/12 Transfermarkt (englanniksi) Viitattu 24.11.2013.
- ↑ a b c d e f g Olivier Giroud Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
- ↑ Official Statement: Olivier Giroud acmilan.com. Viitattu 9.10.2021. (englanniksi)
- ↑ LAFC Signs France Football Legend Olivier Giroud Los Angeles Football Club. 14.5.2024. Viitattu 14.11.2024. (englanniksi)
- ↑ France's Leading Goalscorer Olivier Giroud Ends International Career NDTV Sports. 16.7.2024. Viitattu 14.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Pretot, Julien: Olivier Giroud sets sights on Thierry Henry’s all-time France goals record after surpassing Michel Platini Independent. 8.10.2020. Viitattu 19.3.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olivier Giroud Wikimedia Commonsissa
2 Calabria | 4 Bennacer | 7 Morata | 8 Loftus-Cheek | 9 Jović | 10 Leão | 11 Pulisic | 14 Reijnders | 16 Maignan | 17 Okafor | 18 Zeroli | 19 Hernández | 20 Jiménez | 21 Chukwueze | 22 Emerson | 23 Tomori | 24 Florenzi | 28 Thiaw | 29 Fofana | 31 Pavlović | 42 Terracciano | 46 Gabbia | 57 Sportiello | 80 Musah | 90 Abraham | 96 Torriani | Valmentaja: Fonseca
1 Lloris | 2 Debuchy | 3 Evra | 4 Varane | 5 Sakho | 6 Cabaye | 7 Cabella | 8 Valbuena | 9 Giroud | 10 Benzema | 11 Griezmann | 12 Mavuba | 13 Mangala | 14 Matuidi | 15 Sagna | 16 Ruffier | 17 Digne | 18 Sissoko | 19 Pogba | 20 Rémy | 21 Koscielny | 22 Schneiderlin | 23 Landreau | Valmentaja Deschamps
1 Lloris | 2 Pavard | 3 Kimpembe | 4 Varane | 5 Lenglet | 6 Pogba | 7 Griezmann | 8 Lemar | 9 Giroud | 10 Mbappé | 11 Dembélé | 12 Tolisso | 13 Kanté | 14 Rabiot | 15 Zouma | 16 Mandanda | 17 Sissoko | 18 Digne | 19 Benzema | 20 Coman | 21 Lucas | 22 Ben Yedder | 23 Maignan | 24 Dubois | 25 Koundé | 26 Thuram | Valmentaja Deschamps
1 Lloris | 2 Pavard | 3 Disasi | 4 Varane | 5 Koundé | 6 Guendouzi | 7 Griezmann | 8 Tchouaméni | 9 Giroud | 10 Mbappé | 11 Dembélé | 12 Kolo Muani | 13 Fofana | 14 Rabiot | 15 Veretout | 16 Mandanda | 17 Saliba | 18 Upamecano | 19 Benzema | 20 Coman | 21 L. Hernández | 22 T. Hernández | 23 Areola | 24 Konaté | 25 Camavinga | 26 Thuram | Valmentaja Deschamps
1 Samba | 2 Pavard | 3 Mendy | 4 Upamecano | 5 Koundé | 6 Camavinga | 7 Griezmann | 8 Tchouaméni | 9 Giroud | 10 Mbappé | 11 Dembélé | 12 Kolo Muani | 13 Kanté | 14 Rabiot | 15 Thuram | 16 Maignan | 17 Saliba | 18 Zaïre-Emery | 19 Fofana | 20 Coman | 21 Clauss | 22 Hernández | 23 Areola | 24 Konaté | 25 Barcola | Valmentaja Deschamps