Näytelmä

Näytelmä on kirjallisen teoksen muoto, joka koostuu yleensä henkilöiden vuoropuhelusta, ja se on pääasiallisesti tarkoitettu esitettäväksi, ei niinkään luettavaksi. Sanaa näytelmä käytetään sekä tekstistä että sen esittämisestä teatterissa, mutta jos näiden eroa täytyy erityisesti korostaa, jälkimmäistä sanotaan teatteriesitykseksi.

Osat

Näytelmä jaetaan näytöksiin, joita on yleensä yhdestä viiteen. Näytöksen vaihtuessa voidaan siirtyä ajasta tai paikasta toiseen, mikä voidaan osoittaa esimerkiksi lavastusta muuttamalla. Näytöstä pienempi osa on kohtaus, joka esittää jonkin yksittäisen tapahtuman.^[1]

Tekijät

Näytelmän esittävät näyttelijät. Jotta esittävän seurueen tulkinta olisi yhdenmukainen, näytelmän harjoittelua ja esittämistä ohjaa yleensä ohjaaja, jonka näkemys muovaa sitä, millainen tulkinta näytelmätekstistä esitetään. Lavastaja ja pukujen, valaistuksen, kampausten ja musiikin suunnittelijat ja toteuttajat vaikuttavat myös paljon siihen, miten katsoja kokee näytelmän.

Lajit

Näytelmän tyylilajeja ovat

tragedia eli murhenäytelmä
komedia eli huvinäytelmä
farssi eli ilottelu.

Kuunnelma on erityinen näytelmän laji, jota esitetään radiossa ja jossa näyttämötapahtumilla ja elehtimisellä ei ole merkitystä.^[2]

Näytelmä voidaan esittää myös luettuna yleisön edessä, ja tällöin puhutaan lukudraamasta.^[3]

Tunnettuja näytelmiä

Delfoin teatteri.

Antiikin Kreikka

Agamemnon, Aiskhylos, 458 eaa.^[4]
Antigone, Sofokles, n.442 eaa.^[4]
Medeia, Euripides, 431 eaa.^[4]
Kuningas Oidipus, Sofokles, 425 eaa.^[4]
Pilvet, Aristofanes, 423 eaa.^[4]
Ifigeneia Auliissa, Euripides, 406 eaa.^[4]
Sammakot, Aristofanes, 405 eaa.^[4]

Antiikin Rooma

Keskiaika

1500-luku

Kuinka äkäpussi kesytetään, William Shakespeare, n. 1595.^[4]
Romeo ja Julia, William Shakespeare, 1597.^[4]
Julius Caesar, William Shakespeare, 1599.^[4]
Miten haluatte, William Shakespeare, 1599.^[4]

1600-luku

Hamlet, William Shakespeare, 1604.^[4]
Myrsky, William Shakespeare, 1611.^[4]
Le Cid, Pierre Corneille, 1637.^[4]
Tartuffe, Molière, 1664.^[4]
Ihmisvihaaja, Molière, 1666.^[4]
Saituri, Molière, 1668.^[4]
Faidra, Jean Racine, 1677.^[4]

1700-luku

Jeppe Niilonpoika, Ludvig Holberg, 1722.^[4]
Kahden herran palvelija, Carlo Goldoni, 1745.^[4]
Minna von Barnhelm, Gotthold Ephraim Lessing, 1763.^[4]
Emilia Galotti, Gotthold Ephraim Lessing, 1763.^[4]
Rosvot, Friedrich Schiller, 1781.^[4]
Figaron häät, Pierre Beaumarchais, 1778 (esit. 1784).^[4]
Don Carlos, Friedrich Schiller, 1787.^[4]
Wallenstein, Friedrich Schiller, 1799.^[4]

1800-luku

Woyzeck, Georg Büchner, 1836.^[4]

1900-luku

Katso myös

Lähteet

↑ Anne-Maria Mikkola, Lasse Koskela ym.: Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja, s. 268. (1.-6. painos) WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-26300-6
↑ Kuunnelma. Tieteen termipankki. Viitattu 7.2.2020
↑ Lukudraama. Tieteen termipankki. Viitattu 7.2.2020
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p ^q ^r ^s ^t ^u ^v ^w ^x ^y ^z ^aa Fokus: Otavan kertovasti kuvitettu tietosanakirja. 3, M–R. (4. painos) Helsingissä: Otava, 1964.

Aiheesta muualla

Lisää luettavaa aiheesta Luettelo näytelmäkirjoista on Wikiaineistossa
Sitaatteja aiheesta Näytelmä Wikisitaateissa

Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[käsikirja-1] Anne-Maria Mikkola, Lasse Koskela ym.: Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja, s. 268. (1.-6. painos) WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-26300-6

[2] Kuunnelma. Tieteen termipankki. Viitattu 7.2.2020

[3] Lukudraama. Tieteen termipankki. Viitattu 7.2.2020

[fokus-4] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m ⁿ ^o ^p ^q ^r ^s ^t ^u ^v ^w ^x ^y ^z ^aa Fokus: Otavan kertovasti kuvitettu tietosanakirja. 3, M–R. (4. painos) Helsingissä: Otava, 1964.

[1]