Museokeskus Vapriikki
Museokeskus Vapriikki on Tampereella Tampellan kaupunginosassa Tammerkosken rannassa sijaitseva museokeskus, joka avattiin yleisölle syksyllä 1996.[3] Vapriikin näyttelyt käsittelevät muun muassa Tampereen ja Pirkanmaan historiaa, luonnontieteitä, taidetta, teollisuutta ja tekniikkaa sekä arkeologiaa ja vieraita kulttuureita.
| Museokeskus Vapriikki | |
|---|---|
.jpg) Vapriikin sisäänkäynti |
|
| Perustettu | 1996 |
| Sijainti |
Alaverstaanraitti 5 Tampella, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Vierailijoita vuodessa | 225 216 (2023)[1] |
| Ylläpitäjä | Tampereen kaupunki |
| Johtaja | Anna Lyyra-Seppänen (vs. museonjohtaja) [2] |
| Kotisivut | vapriikki.fi |
Vapriikki on saanut nimensä ruotsinkielisestä tehdasta tarkoittavasta fabrik-sanasta.[4] Museokeskus toimii Tampellan tehtaan entisessä verstaassa, jonka vanhimmat osat on rakennettu 1880-luvulla. Vapriikin rakennus on osa valtakunnallisesti merkittävää Tammerkosken teollisuusmaisemaa, ja talo on suojeltu asemakaavalla vuonna 1995. Vapriikin noin 14 000 neliömetrin pinta-alasta puolet on varattu näyttelyille ja yleisötiloille. Loput tiloista on tarkoitettu keskuksen muulle toiminnalle, kuten tutkimukselle ja arkeologiselle työskentelylle.[3][5]
Vapriikki valittiin ”vuosisadan museoksi” lokakuussa 2017 pidetyssä Vuosisadan Kulttuurigaalassa, joka oli osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa.[6]
Museot
muokkaaVapriikin yhteydessä sijaitsevat Kivimuseo, Mediamuseo Rupriikki, Pirkanmaan maakuntamuseo, Postimuseo, Suomen Jääkiekkomuseo, Suomen pelimuseo ja Tampereen luonnontieteellinen museo.[3][7][8]
Aiemmin Vapriikissa ovat toimineet myös Tampereen nykytaiteen museo, Kenkämuseo ja Nukkemuseo.[9][10][11]
Näyttelyt
muokkaaVapriikissa on aina yli kymmenen samanaikaista näyttelyä. Kivimuseon, Rupriikin, Postimuseon, Jääkiekkomuseon, Pelimuseon ja Luonnontieteellisen museon perusnäyttelyt ovat jatkuvasti esillä. Pysyväisluonteisiin näyttelyihin kuuluu myös Finlaysonin historiaan keskittyvä Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi. Museokeskuksessa järjestetään lisäksi vaihtuvia näyttelyitä, joista osa on kansainvälisiä.[3][12]
Vapriikin näyttelyitä
muokkaa
- Samaanit – Siperian luonnonkansojen salattu maailma (1998–1999)
- Pirkanmaa – Matka maakunnan historiaan (2001–2009)
- Metalli (2001–2011)
- Tuhannen kengän tarina (2003–2015)
- Samurai – tuhat vuotta kulttia ja kulttuuria (2004)
- Tiedon palatsi – aarteita Pietarista (2004)
- Ainut ja jumalten maailma (2004–2005)
- Orinoco – Amazonian intiaanikulttuureita Venezuelasta (2004–2005)
- Fabergén aika (2006)
- Jadeprinsessa (2007)
- Velomania! – Pyörällä halki aikojen (2007–2008)
- Dora Jung – Pellavan lumo (2007–2009)
- Tiibet (2008–2009)
- Innovaatiot (2008–2016)
- Tampere 1918 (2008–2017, uudistettuna 2018–)
- Sitting Bull – Intiaanipäällikkö Istuvan Härän maailma (2009)
- Aika leikkiä – lelulaatikon aarteita (2009–2016)
- Tammerkoski ja kosken kaupunki (2009–2019)
- Inrō – avain samuraiden aikaan (2010–2011)
- Karhun vuosi (2010–2011)
- Luokaamme uusi maailma! – Agitaatioposliinia Pietarin Eremitaasista (2011)
- Ladyn tyyli – muotokuvaaja Lady Ostapeckin Amerikan pukuja ja potretteja (2011–2012)
- Lennossa – Linnut Vapriikissa (2012–2013)
- Muumiot – matka kuoleman valtakuntaan (2012–2013)
- Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet (2013)
- Afroditen valtakunta – kauneus, rakkaus ja erotiikka antiikin maailmassa (2014)
- Revontuli – säkenöivää eleganssia Pohjolasta (2014–2015)
- Viestinviejät (2014–)
- Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla (2015)
- Jääkauden jättiläiset (2016)
- Hurriganes (2016–2017)
- Nukkekekkerit (2016–2019)
- Kielletty kaupunki – elämää Kiinan keisarien hovissa (2017)
- Kadonneet kaunottaret – Tampereen rakennushistoriaa (2017–2018)
- Birckala 1017 (2017–2019)
- Marilyn – nainen roolien takana (2018)
- Dracula – vampyyrit Vapriikissa (2019)
- Ostia, portti Roomaan (2019–2020)
- Teatterikaupunki (2019–2021)
- Finlayson 200 – tehtaasta brändiksi (2020–)
- Ritarit (2021)
- Apinat – kädellisten tarina (2022)
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Hirvonen, Mikko: Vapriikki ja Museo Milavida tekivät kävijäennätyksensä yle.fi. 2.1.2024. Viitattu 20.1.2024.
- ↑ Yhteystiedot Museokeskus Vapriikki. Viitattu 20.1.2024.
- ↑ a b c d Monipuolinen museokeskus Museokeskus Vapriikki. Viitattu 14.11.2020.
- ↑ Louhenjoki-Schulman, Pirkko-Liisa & Hedenström, Kaius: Suomen kulttuurinähtävyydet, s. 145. (Suom. Jyri Kokkonen & Kari Koski) Helsinki: Otava, 2003. ISBN 951-1-12979-1
- ↑ Lyyra-Seppänen, Anna: Museokeskus Vapriikki, rakennushistoriaselvitys: Yhteenveto (PDF) s. 39. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2012. Arkistoitu 2.12.2022. Viitattu 25.5.2022.
- ↑ Mattila, Mattias: Sibelius, Sinuhe egyptiläinen, Aki Kaurismäki... – Listasimme kaikki Vuosisadan Kulttuurigaalassa palkitut 18.10.2017. Yle Uutiset. Viitattu 30.10.2017.
- ↑ Pirkanmaan maakuntamuseo. Museokeskus Vapriikki. Arkistoitu 5.10.2016. Viitattu 17.10.2016.
- ↑ Suomen pelimuseo Museokeskus Vapriikki. Arkistoitu 29.12.2016. Viitattu 5.1.2017.
- ↑ Nykytaiteen museo. 25.2.2015. Tampereen taidemuseo. Arkistoitu 30.10.2016. Viitattu 17.10.2016.
- ↑ Poikajärvi, Tähtitalvikki: Kenkämuseon näyttely Vapriikissa päättyy 4.9.2015. Museokeskus Vapriikki. Arkistoitu 19.10.2016. Viitattu 17.10.2016.
- ↑ Museokeskus Vapriikki kokosi lelunäyttelyn Turun Sanomat. 10.2.2009. Arkistoitu 28.10.2021. Viitattu 14.11.2020.
- ↑ Viihtymistä, oppimista ja yllättymistä Museokeskus Vapriikki. Viitattu 11.9.2020.
- ↑ Rämö, Marjo: Terrakotta-armeija on nyt Tampereella. Tamperelainen. 12.6.2013. Arkistoitu 20.9.2017. Viitattu 20.9.2017.
- ↑ Birckala 1017 Museokeskus Vapriikki. Viitattu 20.9.201.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Museokeskus Vapriikin kotisivut
- Panoraamakuvia Vapriikista
- Yle Areena: Opastettu kierros Vapriikin näyttelyss�� ”Ostia, portti Roomaan”
- Vapriikin kuva-arkiston valokuvia Suomen sisällissodan tapahtumista
- Vapriikin verkkonäyttelyitä:
Tekstiilejä Tampereelta, Ristivalotuksia menneisyyteen, Orinoco – Amazonian intiaanikulttuureita Venezuelasta, Samurai – tuhat vuotta kulttia ja kulttuuria