Lilius (suku)

Liliuksen suvun kantaisä oli Karkun pitäjän Rainion kylässä asunut varakas ratsupalvelusta suorittanut nimismies Johan ”Hans” Johansson Rainenius^[3] (s. 1540)^[4], erään myöhäisen jälkeläisensä muistelmissa ”Hannes Birkarlen”, viimeisiä pirkkalaispäälliköitä. Rainion kylän taloista ratsutilaksi yhdistänyttä Hans Johaninpojan perhettä pidettiin jo näihin aikoihin johtavaan satakuntalaiseen väestö kerrokseen kuuluvana.^[5] Hänen vaimonsa Beata Markusdotterin äidinisä oli maavouti Henrik Henriksson, Dönsbyn herra.^[6] Hans Johaninpoika oli ilmeisesti valistunut ja varakas mies, joka lähetti poikansa Henricus Johannis Liliuksen (k. 1657) Turun akatemiaan. Henricuksesta tuli Längelmäen kirkkoherra.^[2][7]

Henricus Liliuksen puoliso oli Sofia Jakobintytär, jonka isä oli Vesilahden kirkkoherra Jacobus Matthiae Wesilaxius. Avioparin kolme poikaa – Johannis, Andreas ja Gustavus – lähetettiin opiskelemaan Turun akatemiaan. Heistä Johannes ja Andreas toimivat Längelmäen kirkkoherroina ja Gustavus Messukylän kirkkoherrana.^[1][8] Hans Johaninpojan tytär Margareeta nai vuonna 1624 rälssitilalisen Bertil Matinpojan (1605–1681).^[9] Verrattain aikaisessa vaiheessa osa suvusta talonpoikaistui, samoin kuin esimerkiksi Falck-, Munck- ja Säämingin Rachlitius-säätyläissuvut. Tämä näkyy siten, että paikkakunnille jääneiden jälkeläisten kummeina ei lainkaan esiintynyt säätyläishenkilöitä tai muun suvun piiriin kuuluneita.^[9]

Suvun useat sukupolvet ovat vaikuttaneet muun muassa kirkkoherroina Längelmäellä ja Messukylässä, jossa suvun viiden sukupolven edustajat hallitsivat kirkkoherran virkaa lähes keskeytyksettä vuosina 1690–1848.^[2][10][11] Suvun jäsenet ovat toimineet kirkkoherroina myös Joutsenossa, Sahalahdella, Jääskessä, Virolahdella, Sakkolassa, Kalvolassa, Orivedellä, Tyrväällä, Ulvilassa ja Hattulassa.^[12]

Suvun jäseniä oli 1700-luvulla aktiivisesti mukana Suomen kulttuurielämässä, muun muassa Aurora-seurassa, Åbo Tidningarissa ja Turun Soitannollisessa Seurassa.^[13][14] Suku ollut myös näkyvästi mukana Turun akatemian alkuajoista saakka, mikä korostui kustavilaiseen aikaan tultaessa. Turun akatemiaan liittyy myös oletettavasti erheellinen kertomus Lilius-nimen alkuperästä, joka olisi juontanut liljakasveja koskevasta väitöskirjasta De lilis. Johannes Henrici Lilius puolusti Turun akatemiassa vuosina 1651, 1653 ja 1656 kolmenkin professorin väitöskirjoja eri asteisia tutkintoja varten, mutta yksikään niistä ei käsittele liljakasveja.

Talouselämässä suku on ollut vahvasti mukana Suomen kolmanneksi vanhimman yrityksen Tamfeltin historiassa. Tamfeltin pitkäaikaisena toimitusjohtajana oli Henrik Lilius. Kirjankustantamoalalla toimi Lilius & Hertzberg -kustantamo, jonka perusti Kasimir Lilius.^[15][16] Armas August Lilius sekä hänen poikansa Karl Holger Thorleif Lilius toimivat myös kirjankustantamoalalla Papyrus Oy:n toimitusjohtajina.^[17]

Suvun piirissä perustettuja sivistysrahastoja ovat esimerkiksi F. O. Liliuksen testamenttirahasto Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, Nanny Liliuksen stipendirahasto sekä Arvid, Harri ja Heidi Liliuksen rahasto Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa.^[18][19][20]

Vahvan säätyläissuvun leima näkyy Liliusten suvulla myös siinä, että sukuun on aikojen kuluessa ollut avioliittojen kautta kytkentöjä moniin suomalaisiin aatelis- ja sivistyssukuihin.^[1]

Kaikki Suomessa eläneet Liliukset, yhtä helsinkiläistä Lilius/Lieto-perhekuntaa lukuun ottamatta, kuuluvat satakuntalaiseen Lilius-sukuun.^[2]

• Johan ”Hans” Johaninpoika Rainenius (s. 1540), ratsutilallinen, nimismies
• Henricus Johannis Lilius (1590–1657), Längelmäen kirkkoherra,^[21] Hans Johaninpojan poika^[1]
  • Johannes Henrici Lilius Satacundensis (1630–1663), Längelmäen kirkkoherra, Henricus Liliuksen poika^[22]
  • Andreas Henrici Lilius Längelmäkiensis (1633–1682), Längelmäen kirkkoherra, Henricus Liliuksen poika^[23]
  • Gustavus Henrici Lilius Satacundensis (1641–1706), Messukylän kirkkoherra, Henricus Liliuksen poika^[24]
    • Gustavus Gustavi Lilius Messubyensis (n. 1670–1731), Joutsenon kirkkoherra^[25]
      • Gustaf Henrik Lilius (1822–1882), Kymin kihlakunnan kruununvouti, Haminan pormestari, Gustavus Gustavi Liliuksen pojanpojanpojan poika^[26]
    • Henricus (Henrik) Gustavi Lilius Satacundensis (1683–1745), latinan- ja suomenkielinen runoilija, Längelmäen ja Messukylän kirkkoherra, Gustavus Liliuksen (vanhemman) poika^[27][28]
      • Andreas Henrici Lilius Messubyensis (1712–1771), lääninrovasti, Messukylän kirkkoherra 1745–1771, Henricus Gustavi poika^[29]
      • Henricus Henrici Lilius Messubyensis (1714–1754), runousopin dosentti, Sahalahden kirkkoherra, Henricus Gustavi Liliuksen poika^[30]
      • Mikael Lilius (1716–1801), hovioikeudenneuvos, Henricus Gustavi Liliuksen poika^[31]
        • Gustaf Adolf Lilius (1755–1811), kihlakunnantuomari, Mikael Liliuksen ja Anna Johanna Thavoniuksen poika^[32]
      • Johan Lilius (1724–1803), hovioikeudenneuvos, kirjailija, Aurora-seuran perustajia, Henricus Gustavi Liliuksen poika^[33]

• Karl Efraim Lilius (1803–1867) rovasti, Tyrvään kirkkoherra, valtiopäivämies^[34][35]
  • Karl Fredrik Lilius (1839–1906), lakimies, Turun kaupungin oikeuspormestari, Karl Efraim Liliuksen poika^[1][2]
    • • Lars-Henrik Lilius (1908–1997), Turun hovioikeuden presidentti, Karl Fredrik Samuel Liliuksen pojanpoika^[1][36][37]
        • Henrik Lilius (1939–2024), valtionarkeologi, arkkitehtuurin historian ja taidehistorian professori, Museoviraston pääjohtaja, Suomen Rooman-instituutin johtaja, Lars-Henrik Liliuksen poika^[38]
          • Johan Lilius (1964–), tietotekniikan professori,^[39] professori Henrik Liliuksen poika^[38]
  • Frans Hugo Lilius (1860–1936), senaattori, kansanedustaja, Turun hovioikeuden presidentti, Karl Efraim Liliuksen poika
  • Kasimir Lilius (1863–1936), upseeri, liikemies, pankinjohtaja, valtionhoitaja Mannerheimin adjutantti ja kansliapäällikkö, Karl Efraim Liliuksen poika^[40][41]
    • Carl-Gustaf Lilius (1928–1998), kuvataiteilija, runoilija,^[42] Kasimir Liliuksen poika^[1] (puoliso Irmelin Sandman Lilius, o.s. Sandman)
      • Suzanne Lilius, Muddle Lilius (s. 1958), taiteilija, tutkija, kirjailija, Carl-Gustaf Liliuksen tytär

• Anton Lilius (1822–1893), Saarijärven kappalainen, kirjailija, kääntäjä, valtiopäivämies^[43]
  • Anna Augusta Lilius (1851–1899), Jyväskylän seminaarin naisosaston johtaja, Anton Liliuksen tytär^[1]
  • Akseli Listo (vuoteen 1906 Axel August Lilius, 1856–1921), Suomalaisen Puolueen kansanedustaja, Anton Liliuksen poika^[1][2]
  • Lilli Lilius (1861–1945), kansanperinteen kerääjä, Anton Liliuksen tytär^[1][2]
  • Selma Rainio (vuoteen 1905 Lilius, 1873–1939), lääkäri, lähetystyöntekijä, Anton Liliuksen tytär^[1]

• Patrik Lilius (1920–1999), RKP:n puoluesihteeri
  • Mikael Lilius (s. 1949), yritysjohtaja, Patrik Liliuksen poika
• Henrik Lilius (1921–2014), diplomi-insinööri, Tamfelt Oy:n toimitusjohtaja, Patrik Liliuksen veli^[38]

• August Magnus Lilius (1814–1905) hovineuvos, Hämeenlinnan lasaretin- ja linnanlääkäri, lääninsairaalan johtava lääkäri. Tuli tunnetuksi Suomen vanhimpana lääkärinä.^[44]
• August Lilius (1820–1876), rovasti, Vaasan kauppakoulun johtaja, lukion rehtori, Kokemäen ja Ulvilan kirkkoherra, valtiopäivämies^[45]
• Nanny Lilius (1863–1941), opettaja
• Theodor Lilius (1864–1924), juristi, kruununvouti, Jyväskylän pormestari
• Arvid Lilius (1867–1917), Viipurin hovioikeuden asessori
• Frans Oskar Lilius (1871–1928), senaattori, oikeusneuvos, oikeusministeri
• Albert Lilius (1873–1947), kasvatus- ja opetusopin professori, lapsipsykologian uranuurtaja Suomessa
• Armas August Lilius (1884–1948), toimitusjohtaja^[2]
• Aleko Lilius (1890–1977), kansainvälinen seikkailija, lehtimies, liikemies, kirjailija, valokuvaaja
• Runar Lilius (1892–1975), jääkärieversti
• Charlotte Lilius (1899–?), kirjailija
• Karl Holger Lilius (1921–1976), diplomiekonomi, toimitusjohtaja^[2]
• Hugo Olavi Linnus (vuoteen 1935 Lilius, 1914–2000), kääntäjä, kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja
• Kaj Rainer Lilius (1933–2022), materiaalin valmistustekniikan professori Teknillisessä korkeakoulussa

• Laulu 20 perheestä
• Villa Lilius

• Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto.
• Consistorii Academici vid Åbo universitet Äldre Protokoller. Finska historiska samfundet. I
• Gadd, P. Er. (utg.): Släktkalender II. Helsingfors 1956
• Klinge, M. (ym.): Kuninkaallinen Turun akatemia 1640–1808. Helsingin yliopisto 1640–1990. Helsinki 1987
• Lilius, Aleko: Aikoja on eletty. 1957
• Bergholm, Axel: Sukukirja: Suomen Aatelittomia Sukuja. Suomen Muinaismuistoyhdistys.
• Biografinen nimikirja. Elämäkertoja Suomen entisiltä ja nykyajoilta. 1897–83.
• Talonpoikaistuneita säätyläissukuja. Genos 1952 (23. vsk.), s. 1-11.
• Korhonen, Kimmo: Sävelten aika: Turun Soitannollinen Seura ja Turun filharmoninen orkesteri 1790–2015. Helsinki: Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-351-2

• Kirjapainoalan historiaa Pentti Mattilan blogi. Viitattu 11.5.2019.
• Aleko Lilius. Ylen Elävä arkisto.