Leukemia

Leukemiaa diagnosoidaan Suomessa vuosittain noin 150 tapausta, joista likimain 50 lapsilla, mikä tekee leukemiasta lasten yleisimmän syöpämuodon.

Leukemiatapausten määrä yli kaksinkertaistui Yhdysvalloissa vuosina 2011-2018. Väestön ikääntyminen lisää syöpien esiintyvyyttä, mutta muut syövät eivät ole lisääntyneet yhtä paljon.^[1]

Leukemian oireet ovat usein hyvin epämääräisiä, ja niitä tavataan myös tavallisissa, täysin vaarattomissa taudeissa.

Tyypillisiä potilaiden kuvaamia ongelmia ovat väsymys, kalpeus ja pitkittyneet tai toistuvat infektiot. Verihiutaleiden vähyydestä johtuen vuoto-oireita (mm. pienet pistemäiset verenpurkaumat ja yleinen mustelmataipumus) saattaa esiintyä. Luusärky (jalkakivut, selkäkivut) on myös tavallinen oire syöpäsolujen pakkautuessa luuydinonteloon. Lääkärin tutkimuksessa todetaan usein suurentunut perna tai maksa (suurentuneet imusolmukkeet kaulassa, kainaloissa, nivusissa sekä vatsan alueella ovat mahdollisia), mikä voi lapsilla aiheuttaa vatsan pömpötystä.

Leukemiaepäilyä vahvistaa verikokeessa nähtävä kahden solutyypin (punasolut, valkosolut tai verihiutaleet) epänormaali määrä, poikkeava valkosolujen erittelylaskennan tulos tai epänormaalien solujen näkyminen erittelylaskennassa. Leukemiadiagnoosin lopulliseen varmistamiseen vaaditaan kuitenkin aina luuydintutkimus.

Leukemiat jaetaan alatyypeiksi sairaiden solujen ilmiasun, erilaistumisasteen ja genetiikan mukaan. Päätyyppejä on neljä: akuutti myelooinen leukemia, akuutti lymfaattinen leukemia, krooninen myelooinen leukemia ja krooninen lymfaattinen leukemia. Akuutti lymfaattinen on lasten ja krooninen lymfaattinen aikuisten yleisin leukemia.

Akuutit leukemiat puhkeavat äkisti ja etenevät nopeasti. Ne vaativat välitöntä hoitoa ja ovat tavallisimpia lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Kroonisen leukemian ennuste ei ole hyvä, mutta sairaus etenee hitaasti. Yleensä potilaat ovat elossa vielä 5–10 vuoden kuluttua sairauden toteamisesta.^[2]

Leukemiaa hoidetaan tavallisimmin solunsalpaajilla. Hoitoon voidaan liittää myös sädehoito ja joskus harvinaisissa tapauksissa (esimerkiksi leukemiasolujen muodostaman kasvaimen tai poistettavan pernan kyseessä ollessa) leikkaus.

Hoitotapa vaihtelee huomattavasti leukemiatyypistä riippuen. Aikuisen hitaasti etenevää, kroonista lymfaattista leukemiaa voidaan aluksi vain seurata ja myöhemmin oireiden ilmaantuessa hoitaa nostaen lääkeannoksia asteittain, kun taas nuorten potilaiden aggressiivisesti etenevän taudin aktiivinen, monen lääkkeen yhdistelmistä koostuva hoito aloitetaan yleensä parin päivän sisällä. Nuorehkojen (alle 50-55 vuotta) potilaiden uusiutuneiden tai muuten huonoennusteisten tautien kohdalla tulee kyseeseen myös luuytimensiirto.

Akuuttien leukemioiden hoitoaika on keskimäärin 6 kuukaudesta vuoteen (akuutti myelooinen leukemia) tai 2-3 vuotta (akuutti lymfaattinen leukemia). Aktiivihoidon loputtua kaikkia potilaita seurataan vähitellen harvenevin sairaalakäynnein 5-10 vuotta taudin mahdollisen uusiutumisen ja hoidon mahdollisesti aiheuttamien myöhäisvaikutusten toteamiseksi.

• "European Leukemia Net" Euroopan leukemiaverkosto (European LeukemiaNet, ELN), on Euroopan unionin rahoittama lääkäreistä, tutkijoista ja potilaista koostuva organisaatio, jonka jäseniä yhdistää kiinnostus leukemiaan ja muihin pahanlaatuisiin veritauteihin. Sen tavoitteena on parantaa leukemioiden hoidon ja tietämyksen tasoa Euroopassa ja jakaa korkeatasoista osaamista alalla. ELN:n verkkosivut tarjoavat ajantasaista tietoa lääkäreille ja potilasjärjestöjen kautta myös potilaille meneillään olevista kliinisistä tutkimuksista ja eri verisairauksista.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leukemia Wikimedia Commonsissa