Laukaan lento-onnettomuus

Onnettomuuslento tapahtui keskiviikkona 19. heinäkuuta 2017. Lennon tarkoitus oli kahden lentokoneen yksityislento Lappiin. Toinen koneista oli onnettomuuskone ja toinen Denneyn valmistama Kitfox IV. Lähtöpaikkana oli yksityinen Riitakorven alue 26 kilometrin päässä Jyväskylästä. Kyseessä oli ilmailutoimialue, jolla oli yksi lähes itä-länsisuuntainen, 20 metriä leveä ja 330 metriä pitkä lentoonlähtö- ja laskualue. Alueelta pystyi nousemaan vain lännen suuntaan ja laskeutumaan päinvastaisesta suunnasta. Alueesta ei ollut virallisesti tietoa, koska sille ei ollut anottu lupaa valvomattomaksi toimialueeksi.^[2]

Onnettomuuskone oli Piper Aircraftin valmistama yksimoottorinen J3C-65 Cub Mod. Koneen rekisteritunnus oli OH-PAD. Se oli valmistunut vuonna 1944, ja sen sarjavalmistusnumero oli 12522. Koneella oli historiassaan noin 6 903 lentotuntia.^[3] Kone oli alunperin mallia L-4J-PI Grashopper, joka oli toisen maailmansodan jälkeen muutettu J3C-65 Cub Modiksi.^[4][5]

Lentäjä oli 57-vuotias laukaalainen mies,^[6] joka kuoli turmassa. Hänellä oli lentokokemusta 980 lentotuntia (2 370 laskua), joista kyseisellä konetyypillä 620 lentotuntia (854 laskua).^[7]

Piperin ja Kitfoxin lentäjät olivat suunnitelleet Lapin-matkaa jo vuosia, ja matkavalmisteluja oli tehty viikkoa ennen onnettomuutta. Koneet oli huollettu ja tankattu kaksi päivää ennen lentoa. Lentoonlähtöpäivänä koneet oli tarkastettu ja todettu lentokelpoisiksi. Myös lentoreitti oli suunniteltu etukäteen. Lennon oli tarkoitus kestää useamman päivän.^[8]

Lentäjät eivät tehneet varsinaista lentosuunnitelmaa, ja he päättivät myös pitää transponderit suljettuina eikä olla yhteydessä Jyväskylän lennonjohtoon.^[9] Lennon aikana koneet päätyivät valvottuun ilmatilaan, vaikka tarkoitus oli pysyä poissa sieltä. Jyväskylän lentoaseman lennonjohto teki lennon aikana havaintoja tunnistamattomasta VFR-lentotoiminnasta, mutta asiaa ei sen kummemmin selvitetty.^[10]

Koneet käyttivät yksitysmaa-alueen länsisuuntaista kiitotietä lentoonlähtöön. Kitfox lähti kello 10.53 paikallista aikaa ja Piper noin kymmenen sekuntia myöhemmin. Kun koneet suuntasivat kohti itää, lentäjät huomasivat sumupilviä lentoreitillään pohjoissuunnassa. Myös Jyväskylän lentoaseman säätiedotteen mukaan pilviä oli vain 210 metrin korkeudessa. Lentäjien oli aikomus ottaa yhteyttä Jyväskylän lähilennonjohtoon, jos lentoreitti olisi pysynyt suunnitelmien mukaisena. Koneet viestivät radiotaajuudella 123,500 MHz.^[9]

Tutkinnan mukaan sääolosuhteet muuttuivat lyhyessä ajassa ilmoitettua huonommiksi.^[9] Lentäjät arvioivat sään olevan liian huono jatkamista varten, joten he päättivät laskeutua takaisin yksityismaa-alueelle ja odottaa sään paranemista. Piperin ohjaaja lensi turvallisen välimatkan päässä Kitfoxin takana.^[9]

Kitfox suuntasi kohti Riitakorven kiitotietä, ja Piper jäi odottamaan Riitakorven yläpuolelle laskeutumisvuoroa. Kitfox suoritti laskeutumiskierron sovitulla tavalla mutta joutui tekemä��n ylösvedon ennen laskeutumista, koska lensi liian korkealla. Lentäjät sopivat, että Kitfox yrittää uudelleen. Kitfox laskeutui onnistuneesti kello 11.01, minkä jälkeen se rullasi kiitotieltä pois maa-alueen länsilaidalle.^[11]

Piperin lentäjä aloitti lähestymisen kohti maa-aluetta saatuaan tietää, että Kitfoxin lentäjä on pois kiitotieltä. Mahdollisesti lännestä tulevien sateiden takia lentäjä käytti normaalia kapeampaa lähestymiskiertoa kohti kiitotietä. Koneella oli korkeutta 190 metriä, ja kaarron aikana korkeus väheni noin 40 metriä. Perusosakaarron olisi pitänyt olla huomattavasti laajempi, jotta kone olisi päässyt linjaan kiitotien kanssa. Lentäjälle muodostui myös mahdollisesti visuaalinen harha-arvio nopeudestaan.^[12]

Kun kone alkoi kääntyä kohti kiitotietä, sen korkeus puista oli 70 metriä.^[11] Koneen nopeus väheni vain noin 100 kilometrituntiin, ja kone alkoi laskea nopeasti vajoamisnopeuden kasvaessa. Pienimmillään kone lensi kohti kiitotietä arviolta vain 62 kilometrin tuntinopeudella, joka oli lähellä, ellei jopa alle sakkausnopeuden, joka olosuhteet huomioiden koneella oli. Nopeuden vähenemiseen vaikutti myös koneen ylikuorma.^[12]

Koneen vajoamisnopeus oli jo niin suuri, että ennen kuin kone sai käännettyä kohti kiitotietä, sen siipi osui 25 metriä korkean koivun latvaan ja katkaisi sen. Tämän jälkeen lentäjä lisäsi moottoreiden tehoa, nosti hetkelliseti koneen nopeutta^[13] ja alkoi tehdä nopeita väistöliikkeitä nostaakseen konetta, mutta tämä tapahtui liian myöhään koneen alkaessa sakata epäsymmetrisesti.^[13] Kone lensi vielä 110 metriä, osui kolmeen puuhun ja syöksyi maahan.^[12]

Kone törmäsi maahan vasemmalla kyljellään lähes ylösalaisin^[14] kello 11.03.03 paikallista aikaa, kahdeksan minuuttia lähdön jälkeen^[1] seitsemän metrin päähän katkenneista puista.^[15] Koneen maahansyöksystä ja sitä edeltäneestä tehonnostosta raportoitiin kuulohavaintoja.^[5]

Onnettomuuspaikka sijaitsee metsässä Haanlatvanniemellä, 350 metrin päässä länteen Riitakorven lentotoimialueesta.^[14]

Kitfoxin lentäjä soitti Jyväskylän lähilennonjohdolle ja teki hälytyksen kadonneesta koneesta kello 11.30. Lähilennonjohto ilmoitti asiasta ilmavoimille sekä Lentopelastuskeskukseen.^[16] Pelastustoiminnat alkoivat 59 minuuttia onnettomuuden jälkeen, kello 12.02. Etsintään osallistuivat muun muassa Vaasan hätäkeskus, Sisä-Suomen poliisilaitos, Keski-Suomen pelastuslaitos ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.^[17]

Kitfoxin lentäjä aloitti ennen muita Piperin etsinnän. Hän tarkisti ensin Riitakorven maa-alueen pellot länsilaidalta, koska hän oletti, että Piperin lentäjä olisi tehnyt pakkolaskun.^[18] Tuloksettoman etsinnän jälkeen hän ilmoitti asiasta eteenpäin.^[16] Pelastusyksiköt etsivät tietyiltä maa-alueilta ja ilmoittivat, että etsinnät sekä maasta että ilmasta metsämaastossa tulevat olemaan hankalia.^[18] Etsinnät ilmasta käsin kestivät noin puolitoista tuntia eivätkä ne tuottaneet tulosta, mikä mahdollisesti johtui tiheästä metsiköstä.^[19] Hylky löydettiin samana päivänä sivullisen henkilön havaittua sen.^[20]

Piperin lentäjä kuoli välittömästi maahansyöksyssä. Koneen suurimmat vauriot olivat vasemmalla kyljellä, ja sen keula tuhoutui täysin, kun taas koneen oikea siipi oli vielä ehjä. Maahansyöksyssä oli tuhoutunut yhteensä neljä puuta, ja maastoon oli valunut yli 130 litraa polttoainetta. Laukaan ympäristövalvonta totesi, ettei vuoto tule aiheuttamaan hengenvaarallista haittaa.^[21]

Onnettomuustutkintakeskus otti onnettomuustutkinnan vastuulleen, ja poliisi auttoi tutkinnoissa.^[22] Piperin lentäjälle tehtiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ruumiinavaus, jossa ei löytynyt viitteitä sairauksista, huumeista eikä alkoholista.^[21]

Onnettomuuden suorien syiden lisäksi kiinnitettiin huomiota yksityisen maa-alueen kiitotien pieneen kokoon, joka todettiin erittäin riskialttiiksi. Myös pelastusviranomaisten toiminta sai tutkinnassa kritiikkiä, sillä vaikka etsinnät olivat viivästyneet, poliisi ei aloittanut maastoetsintää huolimatta mahdollisesta terveysuhassa olevasta ihmisestä.^[23]

Onnettomuuden pääsyiksi todettiin monta tekijää, joista yksi merkittävä oli koneen reilu ylipaino. Koneen matkatavaratilassa oli 18,5 kg tavaraa, vaikka maksimimäärä oli 9 kg. Koneen lentoonlähtöpaino oli turmalennolla 616 kg. Ylipainoa oli 63 kg, mukaan lukien ohjaamossa olleet mahdolliset irtotavarat.^[10] Tähän lisättiin se, että Piperin lentäjän ennen onnettomuushetkeä suorittama vasen kaarto pienensi kynnystä koneen sakkaamiseksi, joka onnettomuuskoneen kohdalla tutkinnan mukaan oli noin 70 km/h. Koska tämä kaarto oli paljon normaalia lyhyempi, se alensi korkeutta ja nopeutta. Kone lensi lisäksi myötätuulessa laskeutumisen aikaan. Tutkinnan mukaan myötätuulen aiheuttama nopeuden lisääntyminen maan suhteen saattoi johtaa virheelliseen tehojen vähentämiseen.^[12]

Tutkinnan mukaan Piperin lentäjän huomio oli keskittynyt muualle, ja hän mahdollisesti tulkitsi nopeutensa väärin ympäristöstään. Hän ei huomannut oman lentonopeutensa olevan liian pieni hänen keskittyessään Riitakorven havainnoimiseen, eikä koneessa ollut sakkausvaroitinta. On mahdollista, että ohjaamon irtaimisto myös häiritsi hänen lentämistään.^[23]

Onnettomuustutkintakeskus suositteli raportissaan Riitakorven kaltaisten, valvotun ilmatilan lähellä olevien maa-alueiden sijainnin ja lentotoiminnan ilmoittamista ANS Finlandille, mikä vähentäisi törmäysvaaraa ilmatilassa.^[24] Toisaalta myös pelastustoimet vaativat hyväksytyllä tasolla olevaa kommunikointia. Etsinnän ohjeita tulee selkeyttää siten, että etsintähenkilöstö tietää etsintöjen alkamisesta. Kolmanneksi Onnettomuustukintakeskus suositteli ANS Finlandille laadittavaksi selkeät kysymyssarjat Lentopelastuskeskukselle, mikä selkeyttäisi lento-onnettomuus-, ja vaaratilanteissa etsintähenkilöstön toimia.^[25]

• Lento-onnettomuus Laukaan Lievestuoreella 19.7.2017 (Tutkintaselostus 5/2018) (PDF) 8.5.2018. Onnettomuustutkintakeskus. Viitattu 17.10.2023.