LaserWriter

LaserWriter oli Applen 1. maaliskuuta 1985 julkaisema lasertulostin. Laite oli ensimmäisiä, massatuotantoon valmistettuja lasertulostimia ja se oli avainasemassa Applen tulevien vuosien kehitykselle julkaisualustojen toimittajana. LaserWriter oli ensimmäinen tulostin, joka käytti Adoben kehittämää PostScript-kuvauskieltä tulostustöiden mallinnuksessa.

Tekniset tiedot

12 MHz:n Motorola 68000 -suoritin
1.5 MT:n keskusmuisti
512 KT:n ROM-muisti
sarjaportti, LocalTalk-liitäntä
300 dpi:n tulostustarkkuus
tulostusnopeus: 8 sivua/minuutti
PostScript Diablo 630 -kieli
hinta julkaisupäivänä $6995

Yleistä

LaserWriter, yhdessä Macintoshin graafisen käyttöliittymän ja ohjelmistojen kuten Aldus PageMaker ja Microsoft Office kanssa, esitteli maailmalle uuden, vaivattoman tavan työskennellä tietokoneen kanssa^[1]. Dokumenttia saattoi muokata tietokoneen näytöllä juuri samassa muodossa, kuin se ilmeni tulostettaessa (ks. WYSIWYG). LaserWriteriin rakennettu, tehokas suoritin muutti PostScript-kielisen, tulostimelle lähetetyn dokumentin rasteroitavaan muotoon. Skaalattavat vektorimuotoiset kuvat ja fontit tulostuivat paperille juuri oikean kokoisina ja terävinä. Tulostimessa oleva suoritin myös nopeutti tulostustyötä, sillä PostScript-muotoisen tiedoston lähettäminen tulostettavaksi oli nopeampaa hitaiden verkkoyhteyksien yli, kuin valmiiksi tulostusmuotoon tallennetun dokumentin lähettäminen^[2].

Kalliin tulostimen hankkimista suosi sen liitettävyys useisiin Macintosh-työasemiin samanaikaisesti LocalTalk-verkkoprotokollan avulla. Apple kehitti verkkotekniikan AppleTalkin pohjalta tulostustyöskentelyyn sopivaksi.

Mallit

LaserWriter myi hyvin ja ensimmäinen päivitetty versio oli nimeltään LaserWriter Plus, jossa oli 1 MT:n ROM-muisti. 1. tammikuuta 1988 julkaistiin kolme uutta versiota LaserWriteristä: LaserWriter IISC, LaserWriter IINT ja LaserWriter IINTX. IISC oli edullisempi versio työryhmille suunnatusta LaserWriterista. Laitteessa oli 7,5 MHz:n Motorola 68000 -suoritin, 1 MT:n keskusmuisti, 16 kT:n ROM-muisti, SCSI-liitäntä verkkoliitännän sijaan ja se pystyi käsittelemään vain QuickDraw-muotoisia dokumentteja monimutkaisemman PostScriptin sijaan. IINT sisälsi nopeamman suorittimen ja tuen PostScriptille. IINTX käytti tehokasta 32 MHz:n Motorola 68020 -suoritinta, sisälsi 2 MT:n keskusmuistin laajennusmahdollisuudella, 1 MT:n ROM-muistin ja sekä SCSI- että LocalTalk-liitännät.

1. lokakuuta 1991 Apple julkaisi LaserWriter IIf ja LaserWriter IIg -tulostimet, joista jälkimmäinen malli sisälsi Ethernet-liitännän. Loput LaserWriterit käyttivät AMD:n suorittimia. LaserWriter 16/600 PS julkaistiin 1. syyskuuta 1994, LaserWriter 4/600 PS 1. kesäkuuta 1995 ja LaserWriter 12/640 PS 15. kesäkuuta 1996. Viimeiseksi LaserWriteriksi jäi 5. elokuuta 1997 julkaistu LaserWriter 8500, joka sisälsi 60 MHz:n AMD 29030 -suorittimen, 4 MT:n laajennettavan keskusmuistin, 8 MT:n ROM-muistin ja sarja-, rinnakkais-, SCSI-, LocalTalk- ja Ethernet-liitännät. Mustavalkoinen, PostScript level 3 -kieltä tulkkaava tulostin tulosti 600 dpi:n tarkkuudella 20 sivua minuutissa.

Lähteet

↑ Jonathan Ploudre, A History of Font Technologies, Low End Mac (englanniksi). Luettu 9. huhtikuuta 2007.
↑ The Publishing Revolution, iMUG (englanniksi). Luettu 9. huhtikuuta 2007.

Aiheesta muualla

LaserWriter-ajuri (Arkistoitu – Internet Archive) Mac OS 8.6.1 -käyttöjärjestelmälle
Ajurit Linuxille
LaserWriterin tekniset tiedot (Arkistoitu – Internet Archive) Apple.comissa
LaserWriter ja LW Plus -mallien esittely (Arkistoitu – Internet Archive) Mac512-sivuilla

[1] Jonathan Ploudre, A History of Font Technologies, Low End Mac (englanniksi). Luettu 9. huhtikuuta 2007.

[2] The Publishing Revolution, iMUG (englanniksi). Luettu 9. huhtikuuta 2007.

[1]