Lapinlahti
Lapinlahti (ruots. Lapinlax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu 8 869 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 245,16 km2, josta 148,46 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 8,09 asukasta/km2.
| Lapinlahti | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Seutukunta | Ylä-Savon seutukunta |
| Kuntanumero | 402 |
| Hallinnollinen keskus | Lapinlahden kirkonkylä |
| Perustettu | 1874 |
| Kuntaliitokset | Varpaisjärvi (2011) |
| Kokonaispinta-ala |
1 245,16 km² 93:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 096,70 km² |
| – sisävesi | 148,46 km² |
| Väkiluku |
8 869 110:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
| – väestötiheys | 8,09 as./km² (31.10.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 14,8 % |
| – 15–64-v. | 56,7 % |
| – yli 64-v. | 28,5 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 97,0 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 2,9 % |
| Kunnallisvero |
9,40 % 60:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Henri Ruotsalainen |
| Hallituksen puheenjohtaja | Kari Virranta |
| Kunnanvaltuusto | 31 paikkaa |
| – puheenjohtaja | Minna Rissanen |
| 2021–2025[6] • Kesk. • PS • KD • Vas. • SDP • Kok. • Vihr. |
12 7 4 3 2 2 1 |
| www.lapinlahti.fi | |
Halosten taiteilijasuku on lähtöisin Lapinlahdelta, jonka vuoksi kunta on ottanut teemakseen taiteen ja kirkonkylällä onkin jopa kymmeniä erilaisia taidekohteita. Suomen ensimmäinen taidevalimo, Halosen taidevalimo, toimi Lapinlahdella. Halosen taidevalimossa valettiin mm. Kolmen sepän patsas ja Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas. Halosen taidevalimon perinteitä jatkaa kaksi taidevalimoa Lapinlahdella. Lisäksi paikkakunnalla toimii Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio.
Varpaisjärvi liittyi Lapinlahden kuntaan vuoden 2011 alussa.
Maantiede
muokkaaMiltei koko kunnan läpi etelästä pohjoiseen ulottuu Iisalmen reittiin kuuluva Onkivesi. Kuntakeskus sijaitsee järven itärannalla rautatien ja valtatie 5:n varrella. Järven länsirannalla sijaitsee korkea Väisälänmäki, Pohjois-Savon kansallismaisema. Myös kunnan itäosat ovat selvästi keskiosia korkeampaa mäkimaastoa. Lapinlahti sijaitsee 58 kilometrin päässä Kuopiosta ja 24 kilometrin päässä Iisalmesta. Lapinlahdella on oma karting-rata, joka sijaitsee Humpilla.
Lapinlahden naapurikuntia ovat Iisalmi, Kuopio, Rautavaara, Siilinjärvi ja Sonkajärvi. Entisiä naapurikuntia ovat Iisalmeen liitetty Iisalmen maalaiskunta sekä Kuopioon liitetyt Maaninka ja Nilsiä.
Lapinlahden kunnassa on kaikkiaan 229 järveä. Suurimmat niistä ovat Onkivesi, Syväri ja Sälevä.[7]
Lapinlahden alueella kokonaan tai osoittain sijaitsevia Natura-alueita ovat Älänne, Pieni Mustanselän metsä, Hirvisuo, Hukkasuo, Hangassuo-Karjalaisenmäki, Kuikkasuo ja Suurisuo sekä Kanervaharjun metsä.[8]
Kyliä
muokkaaAlapitkä, Heinäaho, Horsmanmäki, Humppi, Jonsa, Juminen, Karsanlahti, Karvasalmi, Kivistö, Kiukonmäki, Korpijärvi, Lahdenperä, Lappetelä, Luhi, Lukkarila, Martikkala, Mäkikylä, Mäntylahti, Nerkoo, Ollikkala, Pajujärvi, Paloinen, Petäys, Pienimäki, Pitkämäki, Puoliväli, Pällikäs, Taipale, Tölvä, Väisälänmäki
Nähtävää
muokkaa- Alapitkän kirkko
- Alapitkän tsasouna
- Lapinlahden evankelis-luterilainen puukirkko
- Lapinlahden ortodoksinen kirkko
- Portaanpää ja lähiruokaravintola Maansuola
- Suomen Asutusmuseo, Alapitkä
- Taidekatu, Lapinlahden keskustaa kiertävä reitti, jonka varrella sijaitsevat Lapinlahden tärkeimmät taidenähtävyydet
- Taidemuseo Eemil[9]
- Taidevalimo
- Varpaisjärven kirkko
- Väisälänmäki
- Väärnin Pappila
Taajamat
muokkaaVuoden 2017 lopussa Lapinlahdella oli 9 692 asukasta, joista 5 033 asui taajamissa, 4 586 haja-asutusalueilla ja 73:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Lapinlahden taajama-aste on 52,3 %.[10] Lapinlahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[11]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Lapinlahden kirkonkylä | 3 565 |
| 2 | Varpaisjärven kirkonkylä | 1 118 |
| 3 | Alapitkä | 350 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Historia
muokkaaLapinlahden kunnan alueet kuuluivat 1700–1800-luvuilla Iisalmen emäpitäjään. Vesireitti Onkivettä pitkin oli tärkein kulkureitti, ensimmäinen kärritie valmistui 1780-luvulla. Oma pitäjänsä Lapinlahdesta tuli vuonna 1874.[12]
1700-luvun lopulla syntyi vähitellen luterilaisen kirkon sisäinen seuraliike, herännäisyys eli körttiläisyys. Sen johtoon nousi lapinlahtelainen Paavo Ruotsalainen. Rehellisyys, ahkeruus, lukutaito ja maallistenkin asioiden hoitaminen kunnolla olivat herännäisten tärkeitä arvoja, mikä vaikutti kunnan oloihin.[13]
Lapinlahden rukoushuone valmistui vuonna 1843, ja sen jäätyä pieneksi rakennettiin oikea kirkko joka vihittiin 1880.[14]
Toisen maailmansodan jälkeen Lapinlahdelle sijoitettiin lähinnä salmilaisia ja suistamolaisia evakkoja. Asutustiloja muodostettiin noin 160.[15] Tämän vuoksi Lapinlahdella on iso ortodoksivähemmistö ja Lapinlahden keskustaajamassa sijaitsee Kaikkien Pyhien kirkko, joka on rakennettu vuonna 1959 ja Alapitkällä tsasouna, joka on rakennettu 1952.[16]
Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa toteutettiin vuoden 2011 alussa, jolloin Varpaisjärvi liitettiin Lapinlahden kuntaan.
Hallinto
muokkaaLapinlahden kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2017 Janne Airaksinen. Kunnanvaltuusto valitsi hänet tehtävään lokakuussa 2016. Airaksisen edeltäjä oli Marko Korhonen,[17][18] joka toimi kunnanjohtajana vuosina 2011–2016.[19] Korhosen edeltäjä oli Heikki Airaksinen,[20] joka on Janne Airaksisen isä.[21]
Lapinlahden kunnanvaltuustossa on 31 paikkaa. Paikat jakaantuvat kuntavaalien 2021 jälkeen seuraavasti:[6]
- Keskusta 12 paikkaa
- Perussuomalaiset 7 paikkaa
- Kristillisdemokraatit 4 paikkaa
- Vasemmistoliitto 3 paikkaa
- SDP 3 paikkaa
- Kokoomus 2 paikkaa
- Vihreä liitto 1 paikka
Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii kaudella 2021–2025 Minna Rissanen.[22] Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii kaudella 2021–2023 Kari Virranta.[23]
Talous
muokkaaLapinlahden kunnan alueella toimii Lapinlahden ja Varpaisjärven Yrittäjät, jotka ovat Savon Yrittäjien paikallisyhdistyksiä.[24][25] Lapinlahden merkittävin yksittäinen työllistäjä on Valion tehdas. Muita merkittäviä työllistäjiä ovat Mellano, Lametal, Virtasen Autokori, Fine-Pine ja Lameco LHT.
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Osuuskunta ItäMaito, rautakauppa Rauta-Asema JP Oy ja Lapinlahden Vesi Oy.[26]
Elinkeinorakenne vuonna 2015
muokkaa| Alkutuotanto | 19,1 % |
| Jalostus | 25,2 % |
| Palvelut | 54,5 % |
| Muut | 1,2 % |
Väestö
muokkaaVäestönkehitys nykyisten rajojen mukaan
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Väestönkehitys Lapinlahdella
muokkaaSeuraavassa taulukossa on esitetty kunnan väkiluku kunkin tilastovuoden aluejaolla.
| Vuosi | Väkiluku | Huomautuksia |
|---|---|---|
| 1960 | 10 203 | |
| 1970 | 8 431 | |
| 1980 | 7 679 | |
| 1990 | 8 070 | |
| 1995 | 8 070 | |
| 2000 | 7 822 | |
| 2001 | 7 759 | |
| 2002 | 7 657 | |
| 2003 | 7 623 | [28] |
| 2005 | 7 513 | [28] |
| 2010 | 7 507 | [28] |
| 2011 | 10 386 | [28] Varpaisjärvi liittyi Lapinlahteen. |
| 2015 | 9 982 | [28] |
| 2020 | 9 358 | [28] |
Väestön ikäjakauma
muokkaaSeuraavassa taulukossa on esitetty alle 15-vuotiaiden, 15–64-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden osuudet väestöstä. Käytetty aluejako on 1.1.2022. tilanteen mukainen.
| Vuosi | 0–14-vuotaat | 15–64-vuotiaat | 65 vuotta täyttäneet |
|---|---|---|---|
| 1990 | 20,5 % | 62,8 % | 16,6 % |
| 1995 | 20,0 % | 61,4 % | 18,6 % |
| 2000 | 18,0 % | 62,9 % | 19,1 % |
| 2005 | 16,6 % | 62,9 % | 20,5 % |
| 2010 | 16,4 % | 62,6 % | 21,0 % |
| 2015 | 15,8 % | 59,5 % | 24,6 % |
| 2020 | 14,8 % | 56,7 % | 28,5 % |
| Lähde: Tilastokeskus.[29] | |||
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2018 aluejaon mukaan Lapinlahdella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[30]
Nämä seurakunnat kuuluvat Ylä-Savon seurakuntayhtymään.
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Lapinlahdella toimii Lapinlahden helluntaiseurakunta.[31]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lapinlahden alueella toimii Iisalmen ortodoksinen seurakunta.[32]
Palvelut
muokkaaLapinlahdella perusopetusta annetaan Alapitkän, Martikkalan, Matin ja Liisan, Nerkoon, Paloisten ja Varpaisjärven kouluissa.[33] Toisen asteen yleissivistävää opetusta antaa Lapinlahden lukio ja kuvataidelukio.[34] Portaanpään kristillinen opisto tarjoaa joitain ammatillisia koulutuksia (esimerkiksi Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto) ja mahdollisuuden lukion suorittamiseen (Portaanpään lukio).[35][36]
Tapahtumat
muokkaaLapinlahdella on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Lapinlahdella kolme kertaa: 1924, 1929 Portaanpäässä sekä 1977.[37]
Muita tunnettuja tapahtumia:
- Varpaisjärven Toukotaika
- Savo Games, yleisurheilun eliittikisat
- Lapinlahden juusto- ja viinijuhlat (Arkistoitu – Internet Archive)
- AikaTaika, syksyisin yhden päivän järjestettävä ympäri kirkonkylää pidettävien taidetapahtumien kokonaisuus
- Varpaisjärven Maalaismarkkinat
- Lapinlahden musiikkileiri
- Kansainvälinen Pasimusic-festivaali
- Varpaisjärven Yömaraton
Urheiluseuroja
muokkaa- Lapinlahden Luistin -89
- Lapinlahden Veto
- Lapa-95
- SBL
Kuuluisia entisiä tai nykyisiä lapinlahtelaisia
muokkaa- Juhani Aho, kirjailija
- Sari Essayah, kilpakävelijä ja poliitikko
- Halosten taiteilijasuku: Anna Halonen, Antti Halonen, Arttu Halonen, Eemil Halonen, Heikki Halonen, Kalle Halonen ja Pekka Halonen
- Heikki Kauppinen (Kauppis-Heikki), kirjailija
- Paavo Kortekangas, Kuopion ja Tampereen hiippakuntien piispa
- Pasi Lyytikäinen, säveltäjä
- Liina Lång (Miina Äkkijyrkkä), taiteilija, syntyi Lapinlahdella
- Ilpo Martikainen, insinööri, yrittäjä ja Genelec Oy:n perustaja
- Jarkka Rissanen, muusikko
- Paavo Ruotsalainen, herännäisjohtaja, syntyi Lapinlahdella
- Marco Sneck, muusikko
Ruokakulttuuri
muokkaa1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Lapinlahden perinneruoiksi valittiin naurishuttu ja potattihuttu, jotka ovat veteen keitettyjä puuroja.[38]
Katso myös
muokkaa- Luettelo Lapinlahden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
- Lappalaiset – lappalaiset-nimityksen historia ja vaikutus paikannimistöihin.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Yle - Tulospalvelu - Lapinlahti - Savo-Karjalan vaalipiiri - Kuntavaalit 2021 - Yle.fi, Lapinlahti Oikeusministeriö. Viitattu 24.12.2021.
- ↑ Lapinlahti Järviwiki. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa ymparisto.fi. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Lapinlahden uusi taidemuseo esittelee Eemil Halosen navetasta pelastettuja kipsiveistoksia Yle. 22.2.2017. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Historia Lapinlahden kunta. Arkistoitu 4.3.2018. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Minna Kettunen: Halosen taiteilijasuku. Tammi, 2001. ISBN 9789513120115 otteita kirjasta - Lapinlahti.net (viitattu 3.3.2018).
- ↑ Kirkon rakentaminen ja korjaukset Lapinlahden seurakunta. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Asutustilojen ja asutusmuseon historiaa Asutusmuseo. Arkistoitu 4.3.2018. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Iisalmen ortodoksinen seurakunta: Pyhäköt .ort.fi. Arkistoitu 25.9.2018. Viitattu 25.9.2018.
- ↑ Ylönen, Jorma: Lapinlahti äänesti Janne Airaksisen kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 4.10.2016. Viitattu 24.12.2021.
- ↑ Nykänen, Helmi: Lapinlahden kunnanjohtajaksi Janne Airaksinen Yle Uutiset. 4.10.2016. Viitattu 24.12.2021.
- ↑ Ylönen, Jorma: Marko Korhonen on Pohjois-Savon uusi maakuntajohtaja Kuntalehti. 4.4.2016. Viitattu 24.12.2021.
- ↑ Kunnanjohtajia vaihtuu paljon Yle Uutiset. 30.3.2011. Viitattu 24.12.2021.
- ↑ Airaksiset: Isä antaa monenlaista mallia Yle Uutiset. 13.11.2010. Viitattu 24.12.2021.
- ↑ Valtuusto Lapinlahden kunta. Arkistoitu 24.12.2021. Viitattu 24.12.2021.
- ↑ Kunnanhallitus Lapinlahden kunta. Arkistoitu 24.12.2021. Viitattu 24.12.2021.
- ↑ Lapinlahden Yrittäjät ry (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Varpaisjärven Yrittäjät ry (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Alueen Lapinlahti yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ a b c d e f Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain kunkin tilastovuoden aluejaolla, 2003–2021 Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2022.
- ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2021 Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2022.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/iisalmen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Arkistoitu kopio Lapinlahti, lapinlahti.fi. Arkistoitu 19.6.2019. Viitattu 28.6.2019.
- ↑ Arkistoitu kopio Lapinlahti, lapinlahti.fi. Arkistoitu 19.6.2019. Viitattu 28.6.2019.
- ↑ Ammatillinen koulutus Portaanpään kristillinen opisto, portaanpaa.fi. Viitattu 28.6.2019.
- ↑ Lukio Portaanpään kristillinen opisto, portaanpaa.fi. Viitattu 28.6.2019.
- ↑ Vuodet –1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 19.12.2021.
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lapinlahti Wikimedia Commonsissa