Koskenpää
Koskenpää on Suomen entinen kunta, joka on nykyisin osa Jämsän kaupunkia. Se sijaitsee Jämsän ja Petäjäveden välisen seututien 604 varrella, 33 kilometriä Keuruulta kaakkoon, 56 kilometriä Jyväskylästä länsilounaaseen, 26 kilometriä Jämsän keskustasta pohjoiseen ja 20 kilometriä Petäjävedeltä etelään. Asukkaita Koskenpäällä on nykyäänmilloin? 700. Palveluihin kuuluvat Koskenpään koulu, baari, kylmä huoltoasema, VPK, terveysasema, Koskenpään kirkko ja kyläkauppa.[3]
| Koskenpää | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Jämsä |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Keski-Suomen lääni |
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
| Kuntanumero | 282 |
| Hallinnollinen keskus | Koskenpää |
| Perustettu | 1926 |
| – emäpitäjä | Jämsä |
| Liitetty | 1969 |
| – liitoskunnat |
Jämsänkoski Koskenpää |
| – syntynyt kunta | Jämsänkoski |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1968) |
| – maa | 352,5 km² |
| Väkiluku |
1 980 [2] (31.12.1968) |
| – väestötiheys | 6,79 as./km² |
Koskenpään naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Korpilahti, Kuorevesi ja Petäjävesi.
Historia
muokkaaEnsimmäiset ihmisasutukset Koskenpään alueella ovat olleet jo kivikaudella. Löydetyt kivikautiset esineet ovat peräisin itäisestä kampakeraamisesta kulttuurista. Rautakautisten löytöjen perusteella asutus on jatkunut pronssi- ja rautakauden yli nykypäivään asti.
Pysyvä asutus seudulle on muodostunut 1000-luvun paikkeilla, ihmisten siirtyessä Kanta-Hämeestä uusille alueille. Nimistöstä voidaan kuitenkin päätellä, että Koskenpäällä on asuttu jo ennen hämäläisten tuloa. Alueelta löytyy lappalaistyyppisiä ja Laatokan Karjalaan viittaavia nimiä.
Ensimmäinen asiakirjatieto on vuodelta 1464, jolloin Kavattilan Jöns Kawittula oli käräjillä lautamiehenä. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Koskenpään alueella oli kuusi veroa maksavaa taloa, joista moni on olemassa tänäkin päivänä.
Isojaon ja torppien perustaminen myötä asutustoimintaa vilkastui Jämsän kuntaan kuuluneella Koskenpäällä niin, että vuonna 1860 taloja oli 46.
Teollistuminen alkoi 1900-luvun alussa Koskenpään Tervatehdas Oy:n myötä, joka perustettiin vuonna 1909. Tehtaan toiminta päättyi 1950-luvun lopulla. Koskenpään Huopatehdas Oy aloitti toimintansa vuonna 1923. Sahloisten Kalliokoskeen rakennettiin voimalaitos 1940-luvulla.
J. A. Alleniuksen suunnittelema Koskenpään kirkko vihittiin käyttöön 1902. Koskenpään seurakunnasta tuli itsenäinen kirkkoherrakunta 1925. Koskenpää aloitti toimintansa itsenäisenä kuntana 1.1.1926 ja 1969 se liitettiin Jämsänkosken kuntaan (kaup. 1986). Jämsänkoski liitettiin edelleen Jämsään 2009.
Kylät
muokkaaKirkonkylä, Kalmavirta, Sahloinen
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Koskenpäässä oli yksi taajama: kirkonkylä, jossa oli 281 asukasta. Sitä ei enää luokitella taajamaksi.[4]
Väestö
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty Koskenpään väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1930–1960.
Lähteet
muokkaa- Olavi Horsma-aho, Koskenpää kivikaudelta kaupunkiaikaan (1999)
Viitteet
muokkaa- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 21) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1968 (PDF) (sivu 13) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Karjalainen, Hannu: Koskenpäätä nostetaan asuinpaikkana. Keskisuomalainen, 19.11.2009, s. 8.
- ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. (Suomen virallinen tilasto VI C:103) Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.