Kokkolan Pallo-Veikot

Kokkolan Pallo-Veikot perustettiin 12. lokakuuta 1930^[2] Isollakadulla sijainneessa Maxim-kahvilassa. Perustajina olivat kokkolalaiset nuoret miehet, jotka halusivat luoda silloisessa Kokkolassa vähemmistönä olleille suomenkielisille pojille mahdollisuuden purkaa energiaansa oman seuran puolesta.

Ensimmäinen vuosikymmen sujui Pallo-Veikoilla oman asemansa hakemisessa ja perustaa rakennettaessa. Merkittävää oli silloisissa olosuhteissa, että jo vuonna 1938 KPV:lla oli junioritoimintaa.

1940-luku oli sotien vuosikymmen, ja KPV keskittyi paljolti vain junioritoimintaan. Ennen 20. toimintavuotta oli saatu jalkeille jo sellainen joukkue, että KPV tunnettiin etelässäkin, ja pääkaupungin seurat olivat kiinnostuneita sen pelaajista. Joukkue taisteli sen aikaisen Suomi-sarjan kärkipaikoista.

Seuraavan vuosikymmenen toimintaa voi kuvata tasapaksuksi. Oli alamäkeä, ja käytiin aina maakuntasarjassa saakka, mutta hyviä yksilöitäkin oli joukossa. Hannu Vainio ehkä nimekkäimpänä lukeutui maajoukkuepelaajien rinkiin. Vuosikymmenen loppupuolella alkoi nuorisotyö tuottaa tulosta valtakunnan tasolla, kun A-juniorit vuonna 1956 saavuttivat ensimmäiset SM-mitalit, pronssiset, Kokkolaan.

KPV:lle menestyksekästä aikaa oli 1960-luvun loppu ja 1970-luvun alku. KPV saavutti vuosien 1969–1975 välisenä aikana yhden SM-kullan, yhden SM-hopean ja kaksi SM-pronssia. Kahteen otteeseen KPV on käynyt pelaamassa Euroopassa, kausien 1970–1971 ja 1974–1975 europeleissä. Celtic voitti ottelunsa KPV:tä vastaan lukemin 9–0 ja 5–0. FC Köln oli myös liian kova vastus ja voitti KPV:n Kokkolassa 4–1 ja kotonaan 5–1.

1980-luku oli puurtamista I-divisioonan ja mestaruussarjan välillä. Siirryttiin toiminnanjohtajan aikakauteen. Vuosikymmenen opetus oli muualla kuin vihreällä veralla ja siitä maksettiin kova hinta seuraavalla vuosikymmenellä. Seura ajautui talousvaikeuksiin monen tekijän summana. Ilonaiheita tuotti kuitenkin nuorisotyö, joka piti joukkueita vuodesta toiseen valtakunnan eturintamassa.

Seuran nimeen tuli j-kirjain virallisiin papereihin velkasaneerauksen seurauksena 1990-luvulla. Juniorivalmentajien joukko kantoi tässä vaiheessa suuren vastuun ja työ sai kaikesta tapahtuneesta oikeastaan vain tervetullutta piristystä. Edustusjoukkue taisteli I- ja II-divisioonissa.

Vuoden 2000 lopulla saatettiin kuitenkin juhlia tulevaisuuden uskoa pursuten seuran 70 vaiherikasta vuotta. Vuonna 2001 KPV otti käyttöön ensimmäiset nettisivunsa. Palloliitto myönsi KPV:lle talenttiakatemian vuonna 2002. Vuonna 2003 seura aloitti jälleen toiminnan naisjalkapallon saralla. Samana vuonna pojissa seuran B-juniorit ottivat SM-pronssimitalit. Edustusjoukkueen nousu kaudeksi 2005 takaisin ykköseen oli merkki hyvin tehdystä työstä. Sijoittuminen tulokaskaudella neljänneksi valmentaja Antti Ylimäen johdolla oli kelpo suoritus. Kaudelle 2009 KPV:n naiset nousivat Suomen korkeimmalle sarjatasolle. Joulukuussa 2013 KPV:n edustusjoukkue yhtiöitettiin KPV-yhtiöt OY:ksi. KPV:n juniorit ry omistaa edelleen edustuksen sarjapaikan, jonka se on vuokrannut KPV-yhtiöt OY:lle viisivuotisella sopimuksella.

Kauden 2015 päätteeksi KPV nousi Ykköseen, kun se voitti nousukarsinnoissa FC Hongan yhteismaalein 2–1.^[3] Kauden 2016 päätteeksi KPV sijoittui sarjassa viidenneksi.^lähde? Kauden 2017 aluksi KPV:n edustusjoukkueen taustalla oleva KPV-yhtiöt Oy ilmoitti kauden tavoitteeksi nousun Veikkausliigaan tai yhtiö vetäytyy toiminnasta.^[4] Kauden loppupuolella yhtiön pääomistaja Matti Laitinen kuitenkin ilmoitti jatkavansa mukana toiminnassa hyvin sujuneen kauden jälkeen.^[5] KPV sijoittui sarjassa kolmanneksi ja jäi kymmenen pisteen päähän karsintapaikasta Veikkausliigaan.^[6]

KPV nousi lähes 30 vuoden tauon jälkeen Veikkausliigaan kauden 2018 päätteeksi, kun se voitti kaksiosaisessa karsinnassa Veikkausliiga-joukkue TPS:n. Otteluparin yhteismaalit olivat 1–1, mutta KPV nousi liigaan vierasmaalisäännön turvin. Ykkösessä KPV oli sijoittunut toiseksi, kaksi pistettä sarjan voittanutta HIFK:ta perässä.^[7][8][9] Heti seuraavan kauden päätteeksi joukkue kuitenkin putosi takaisin Ykköseen, kun se vuorostaan hävisi liigakarsinnassa TPS:lle yhteismaalein 0–3.^[10]

Päävalmentaja Jani Uotinen erotettiin elokuussa 2020, ja tilalle nimettiin Miika Juntunen.^[11] Juntunen kuitenkin erotettiin jo puolitoista viikkoa myöhemmin.^[12] KPV:n mukaan ”manageri Matti Laitinen ja koko KPV:n edustusjoukkue olivat yllättyneitä Juntusen palkkaamisen aiheuttamasta kohusta, ja lopulta paineet kasvoivat liian suuriksi”. Päävalmentajana jatkoi jo edelliskaudella tilapäisenä päävalmentajana toiminut Niko Kalliokoski.^[13]

Pääartikkeli: Kokkolan keskuskenttä

KPV:n kotistadion on vuonna 1935 avattu Kokkolan keskuskenttä. Sen kokonaiskapasiteetti on noin 3 000 katsojaa, ja katsomopaikoista noin 700 on katettuja. Kentällä ei ole valaistusta eikä lämmitystä.^[14]

Sarjanousu Veikkausliigaan kaudeksi 2019 pakottaa seuran kehittämään keskuskentän olosuhteita. Kokkolan kaupunginhallitus ilmoitti marraskuussa 2018 ehdottavansa valtuustolle noin 900 000 euron satsauksia. Siitä vuoden 2019 talousarvioon varataan 700 000 euroa katettuihin katsomopaikkoihin ja pieniin parannuksiin kentällä. Veikkausliigassa pelaamiseen vaaditaan esimerkiksi katettuja katsomopaikkoja vähintään 1 500 hengelle, joten Kokkolan kaupunki on suunnitellut 800 hengen katetun katsomon vuokraamista kauden 2019 alkuun mennessä. Sen sijaan niin ikään liigapaikan vaatima valaistus on tulossa keskuskentälle vasta vuonna 2020.^[14] Valojen puuttumisen vuoksi syksyn 2018 liigakarsintaottelu KPV–TPS vastaan jouduttiin aloittamaan keskiviikkona jo kello 14.^[15] Kokkolan kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2019 yksimielisesti, että keskuskentälle hankitaan kaudelle 2019 siirrettävä katsomo ja kaudelle 2020 valaistus.^[16]

Kokkolan keskuspuistoon suunnitellaan urheilukeskusta, johon tulisi myös jalkapallostadion.^[14]

Tilanne 5. maaliskuuta 2020.^[17]

• Suomen mestari: 1969
• SM-hopeaa: 1973
• SM-pronssia: 1971, 1975
• Suomen Cupin finaalissa: 1982 FC Haka–KPV 3–2, 2006 HJK–KPV 1–0

• Kausia pääsarjatasolla: 18
• Otteluita pääsarjatasolla: 414
• Voittoja: 156
• Tasapelejä: 105
• Tappioita: 153
• Tehdyt maalit: 581
• Päästetyt maalit: 584
• Eniten tehtyjä maaleja kaudessa: 49 (1982)
• Vähiten päästettyjä maaleja kaudessa: 13 (1969)
• Yleisöennätys: 5 806 v. HJK (1969)

• 1K = Ensimmäinen kierros

• kpv.fi: "historia" (Arkistoitu – Internet Archive)

• Viralliset kotisivut