Kemin Lapin seurakunta

Kemin Lapin seurakunta oli historiallinen seurakunta Lapissa. Seurakunta aloitti toimintansa 1673, kun Kemin seurakunta, joka käsitti tuolloin koko Lapinmaan alueen jaettiin Kemin seurakunnaksi ja Kemin Lapin seurakunnaksi. Länsipuoli Lapista jäi Kemin seurakuntaan, kun itäinen puoli Inarista Kuusamoon liitettiin uuteen seurakuntaan.^[1]

Kemin Lappi oli alkujaan yksi Ruotsin kuudesta lapinmaasta eli historiallisesta kauppa- ja verotusalueesta Lapissa yhdessä Tornion Lapin, Luulajan Lapin, Piitimen Lapin, Uumajan Lapin ja Ångermanlandin Lapin kanssa.^[2]

Seurakunnan keskukseksi suunniteltiin alkuvaiheessa Sompion Lapinkylää, mutta sen asukkaat vastustivat hanketta ja saivatkin estetyksi seurakunnan ja kirkon tulon alueelleen. Kun perustetun seurakunnan etelälaidalle oli muuttanut yhä enemmän uudisasukkaita, vaihtoehdoksi nousi Kuusamo. Ensimmäinen kirkkoherra Gabriel Tuderus nimitettiin Alatornion kirkkoherraksi v. 1682 ja hänen seuraajakseen Kemin Lapin kirkkoherraksi nimitettiin Henrik Cajanus. Hän sai aikaan väliaikaisen kirkon ja papin asunnon rakentamisen nykyisen Kuusamon keskustaajaman lähelle Torangintaipaleelle. Väliaikainen kirkko nousi sinne v. 1687 tai 1688. Kappelin lähelle valmistui myös pappila vuonna 1691, mutta Henrik Cajanus ehti juuri kuolla ennen muuttoa sinne. Virkatalon ensimmäinen asukas oli Samuel Julenius, Etelä-Pohjanmaalta Kuusamoon siirtynyt triviaalikoulun lehtori, joka oli yksinäinen ja perheetön pappismies. Varsinainen kirkko valmistui vihdoin vuonna 1695 suunnilleen nykyisen kirkon paikalle. Seurakunnan nimi muuttui Juleniuksen saadessa vuonna 1692 kirkkoherran valtakirjan. Silloin käytettiin ensimmäisen kerran nimitystä Kuusamon Lapin seurakunta.

Kemin Lapissa on vielä 1800-luvulla puhuttu keminsaamen kieltä.