Kansainväliset pakotteet
Kansainväliset pakotteet ovat poliittisia rajoituksia, jotka valtio tai valtioiden liittouma voi kohdistaa tiettyyn valtioon tai ihmisryhmään, jonka he katsovat uhkaavan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Pakotteet voivat olla luonteeltaan esimerkiksi taloudellisia tai diplomaattisia, ja niiden tarkoitus on saada pakotteiden kohde muuttamaan harjoittamaansa politiikkaa tai toimintaa.[1][2]
Pakotetyypit
muokkaaTalouspakotteisiin kuuluvat esimerkiksi tuonti- ja vientirajoitukset sekä pankki-, rahoitus- ja vakuutussektorin rajoitukset. Tuontirajoituksilla pyritään rajoittamaan pakotteiden kohteen tulojen hankintaa, jos näitä tuloja käytettäisiin pakotteilla vastustettavan toiminnan rahoittamiseen. Vientirajoituksia kohdistetaan tyypillisesti sotatoimissa tarvittaviin välineisiin, kuten aseisiin ja puolustustarvikkeisiin sekä ydinteollisuudessa, öljy- ja maakaasuteollisuudessa ja telakkateollisuudessa tarvittaviin tuotteisiin. Historiallisesti talouspakotteena on käytetty myös kokonaisvaltaisia taloussaartoja, joissa kaikki kaupankäynti pakotteiden kohteen kanssa on estetty. Ainakin Yhdistyneet kansakunnat (YK) ja Euroopan unioni (EU) ovat kuitenkin luopuneet tästä käytännössä kokonaan.[3]
Pankki-, rahoitus- ja vakuutussektorin rajoituksien avulla pyritään estämään rahoituksen, vakuutusten ja näihin liittyvien palveluiden järjestäminen tuonti- ja vientirajoitusten kohteena olevien tuotteiden hankkimista varten. Pakotteita voidaan myös kohdistaa sellaisiin henkilöihin tai yhteisöihin, joiden katsotaan olleen vastuussa pakotteiden asettamisen syynä olevasta toiminnasta. Taloudellisten pakotteiden lisäksi näiden henkilöiden liikkumista voidaan rajoittaa maahantulo- ja kauttakulkurajoituksien avulla.[3]
Pakotteita voidaan kohdistaa myös liikennöintiin, jolloin esimerkiksi pakotteiden kohteena olevan valtion yritysten lentokoneille ei myönnetä lupaa laskeutua pakotteiden asettajan hallinnoimille lentokentille.[3]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Kansainväliset pakotteet 11.3.2014. Ulkoasiainministeriö. Arkistoitu 11.4.2014. Viitattu 23.3.2014.
- ↑ Haidar, J.I., 2015."Sanctions and Exports Deflection: Evidence from Iran," Paris School of Economics, University of Paris 1 Pantheon Sorbonne, Mimeo
- ↑ a b c Pakotelajit ja lupaviranomaiset 25.10.2013. Ulkoasiainministeriö. Arkistoitu 24.3.2014. Viitattu 23.3.2014.