Kanava (aikakauslehti)

Suomalaisuuden Liiton rajallisten resurssien vuoksi alettiin vuonna 1969 tarkastella uusia malleja lehden ilmestymisen turvaamiseksi. Samaan aikaan myös aikakauskirja Valvoja oli taloudellisissa vaikeuksissa pienen levikin ja vähäisten ilmoitustulojen vuoksi. Suomalaisen Suomen levikki vaihteli 4 500 ja 5 480 kappaleen välillä vuosina 1961–1968. Valvojan levikki oli hiipunut noin tuhanteen.

Suomalaisuuden Liitto ja Valvoja-Ajan Kannatusyhdistys ry aloittivat yhteistyöneuvottelut ja niiden pohjalta päädyttiin kahden lehden yhdistämiseen. Nimeksi valittiin Suomalainen Suomi Valvoja. Yhdistyminen nähtiin Suomalaisen Suomen ja Valvojan kirjoituksissa myönteisenä toivonkipinänä kummankin lehden tulevaisuudelle. Valvojan myötä lehdessä julkaistiin runsaasti aiempaa enemmän vasemmistolaisia kirjoituksia.

Suomalainen Suomi Valvoja oli käytössä vain viiden numeron ajan, ja se oli tarkoitettu välivaiheeksi kahden lehden yhdistyessä. Uudeksi nimeksi ilmoitettiin Aika.

Aika-lehdessä julkaistiin aiemmasta linjasta poiketen grafiikan lehtiä ja runoutta. Toimituksellisen linjan haluttiin ajan henkeen miellyttävän niin liberaaleja kuin vasemmistolaisiakin. Vuonna 1972 julkaisijoina toimineiden Suomalaisuuden Liiton ja Valvoja Ajan Kannatusyhdistyksen yhteistyö alkoi kangerrella. Samalla lehden talous oli huonolla tolalla, ja sisällölle ei ollut yhteiskunnallista tilausta.

Uudeksi päätoimittajaksi Yrjö Blomstedtin jälkeen nimitettiin vuoden 1972 lopussa Seikko Eskola. Linjaerimielisyyksien myötä Suomalaisuuden Liitto jäi lehden ainoaksi julkaisijaksi. Aika-nimi oli kuitenkin rekisteröity Valvoja Ajan Kannatusyhdistyksen nimiin, eikä yhteisö antanut nimelle enää käyttöoikeutta. Eskola joutuikin ensimmäisen julkaisemansa numeron (1/1973) jälkeen tilanteeseen, jossa hänellä oli valmisteilla oleva lehti vailla nimeä.

Aiempi nimi Suomalainen Suomi koettiin ajan hengessä vaikeaksi, ja lehden uudeksi nimeksi valittiin Kanava.

Vuonna 1973 tuoretta lehteä oltiin jo lakkauttamassa taloudellisiin perusteisiin vedoten. Tosiasiallisesti taustalla vaikutti Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n puoliksi omistaneiden Otavan ja WSOY:n halu olla hovikelpoisia maan johdon silmissä sekä suhtautuminen Suomalaisuuden Liittoon ja lehden toimitukselliseen linjaan. Lakkauttamisilmoituksen jälkeen Kanavan päätoimittaja ja kulttuuri- ja korkeakouluelämän vaikuttajat kokoontuivat kriisikokoukseen Turun Suomalaiselle Klubille. Kokousväki otti puhelun Helsinkiin, ja puhelun jälkeen lehti päätettiin pitää Yhtyneiden Kuvalehtien kustannuslistalla. Erityisesti Yhtyneiden Kuvalehtien julkaisujohtaja Paavo Haavikko ajoi Kanavan lopettamista.

Vuonna 1974 Kanavan julkaisijaksi tuli Suomalaisuuden Liiton rinnalle Korkeakoulu- ja tiedepoliittinen tutkimussäätiö (KTTS). Säätiö tuki lehden taloutta tilaamalla lehden lähes tuhannelle vaikuttajalle. Väestöliitosta tuli vuonna 1976 Kanavalle kolmas julkaisija.

Lehden julkaisumäärä muutettiin vuonna 1997 yhdeksästä vuotuisesta lehdestä kahdeksaan, joista yksi oli kaksoisnumero. Runsaan kirjoitustarjonnan vuoksi niteen sivumäärä nostettiin ensin 72:een ja vuodesta 2000 alkaen 80:een, mutta sittemmin sivumäärä on ollut 74.

• Martti Haavio (1933–1945)^[5]
• Esko Aaltonen (1946–1966)^[5]
• Ilkka Hakalehto (1966)
• Lauri Hyvämäki (1966–1968)^[5]
• Esko Häkli (1968)
• Yrjö Blomstedt (1969–1972)^[5]
• Seikko Eskola (1973^[5]–1997)
• Seppo Zetterberg (1997–2008)
• Ville Pernaa (2009–2019)
• Matti Kalliokoski (2020–)^[4]

• Martti Häikiö (1978–1984)
• Pertti Suvanto ja Jaakko Anhava (1984–1994)
• Martti Häikiö (1994–1996)
• Pertti Suvanto (1997–)

• Jokipii, M. & Suvanto, P.: ”Suomalainen Suomi - Kanava 1933-2008”, "Meihin pahentuvat monet" Suomalainen Suomi - Kanava 75 vuotta, s. 10-28. Yhtyneet Kuvalehdet, 2008. ISBN 978-952-5597-33-2

• Otavamedia – Kanava
• Vallu (Arkistoitu – Internet Archive)
• J-P Roos: Kahtiajakautunut sivistyneistö?