Juho Haanpää

Juho (Johan) Haanpää (18. marraskuuta 1836 Kalajoki – 27. elokuuta 1920 Piippola)^[1] oli keskipohjalainen maanviljelijä, valtiopäivämies ja kirjailija Pentti Haanpään isoisä.

Henkilöhistoria

Juho Haanpää toimi nuoruudessaan kiertokoulun opettajana. Käytyään Nivalan Maliskylään perustetun kaksivuotisen maamieskoulun hän oli Pulkkilan Leskelän kylässä sijainneiden Myllymäen ja siihen liitetyn Leskisenojan tilojen tilanhoitajana kymmenisen vuotta ja hankki sen jälkeen nämä tilat omistukseensa.

Haanpää oli Pulkkilan kunnallislautakunnan esimiehenä ja kunnankirjurina useita vuosia. Hän edusti Piippolan tuomiokuntaa talonpoikaissäädyssä valtiopäivillä 1882 ja 1897. Vuonna 1882 Haanpää teki ehdotuksen kansakoulun käyntipakon säätämisestä ja vuonna 1897 hän ajoi raittiusasiaa muun muassa allekirjoittamalla anomuksia, joilla pyrittiin laajentamaan kunnallisen kieltolain soveltamista väkijuomien myynnissä.^[2] Haanpää oli 1890-luvun lopulla jäsenenä myös valtion rautatiekomiteassa.

Haanpää oli kotiseudullaan arvostettu juhlatilaisuuksien puheenpitäjä ja hän toimi myös maalaisasioitsijana hoitaen perunkirjoituksia, perinnönjakoja, huutokauppoja yms. Haanpää oli taitava seppä ja keksijä; hän suunnitteli ja rakensi erilaisia maatalouskäyttöön tarkoitettuja koneita ja laitteita. Haanpää rakensi myös myllyn patorakennelmineen ja siihen liittyneen tiilitehtaan Lamujokeen Myllymäen tilan kohdalle. Hän kirjoitti kotiseutunsa asioista sanomalehtiin ja tutustuttuaan vuoden 1882 valtiopäivien yhteydessä Helsingissä toiseen valtiopäivämieheen, kansankirjailija Pietari Päivärintaan, hän päätti kokeilla myös kansankuvausten kirjoittamista. Haanpää julkaisikin 1890-luvun alussa kaksi tällaista kuvausta.

Haanpää meni naimisiin 1864 talollisentytär Liisa Haaraniemen kanssa. Perheessä oli kaksitoista lasta, joista yksi oli 1875 syntynyt Mikko Haanpää, kirjailija Pentti Haanpään isä.

Teokset

Mitä puuttui? Kertomus perheellisestä elämästä. Kertomuksia kansalle ; n:o 13. WSOY 1891 (Digitoituna Digi.kirjastot.fi:ssä)
Matin-mutka, kansankertomus. Barck, Oulu 1893

Lähteet

Suomen kirjailijat tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
Eino Kauppinen: Tuntematon Pentti Haanpää. Pentti Haanpään jälkeenjääneet teokset osa 1. Otava 1956

Viitteet

↑ Kuollut. Johan Haanpää. Kaiku, 31.8.1920, no. 194, s. 2.
↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 58–59. Helsinki: Otava, 1926.

Aiheesta muualla

Eino Kauppinen: Pentti Haanpää. 1, Nuori Pentti Haanpää: 1905-1930 (Otava, 1966)
Kirjasampo.fi: Juho Haanpää

[1] Kuollut. Johan Haanpää. Kaiku, 31.8.1920, no. 194, s. 2.

[tps-2] Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 58–59. Helsinki: Otava, 1926.

[1]