Juhana Cajanus
Juhana (Johan) Cajanus nuorempi (27. joulukuuta 1655 Paltamo – 27. kesäkuuta 1681 Turku) oli suomalainen professori ja ensimmäisiä suomenkielisiä virsirunoilijoita. Hän on kirjoittanut muun muassa virren Etkös ole, ihmisparka, aivan arka (nykyisin virsi 612), joka on väkevä runoelma katoavaisuudesta.[1][2]
Juhana Cajanuksen vanhemmat olivat Paltamon kirkkoherra Juhana Cajanus vanhempi ja hänen toinen puolisonsa Anna Mathesius. Cajanus kävi Kajaanin ja Oulun pedagogioita sekä Uudenkaarlepyyn triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi Uppsalassa 1671. Hän valmistui Uppsalan yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1679.[1]
Cajanus nimitettiin 1680 ylimääräiseksi filosofian professoriksi Turun akatemiaan. Hän oli ehdolla käytännöllisen filosofian professorin virkaan Samuel Gyldenstolpen jälkeen mutta hänet sivuutettiin valinnassa Cartesiuksen filosofian kannattajana. Cajanus sai ylimääräisen filosofian professorin arvonimen mutta hän kuoli jo 27. kesäkuuta 1681, 25-vuotiaana, kesken lupaavan uran.[1][3] Cajanuksen kerrotaan kirjoittaneen virren Etkö ole, ihmisparka omaksi lohdutuksekseen.[4]
Teoksia
muokkaa- Yxi hengellinen weisu, : josa tämän mailman catowainen meno edespannan, nijn myös cuinga ihminen cuolemata wastan itziäns lohdutta taita. Coconpandu m. Joh. Cajanuxelda. Turusa, Johan L. Wallilda 1683
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Kotivuori, Yrjö: Johan Cajanus. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 23.4.2016.
- ↑ Juhana Cajanus. Compuline.fi. Web Archive.
- ↑ Väinölä, Helmivyö suomalaista runoutta. Alkuperäinen lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.
- ↑ Virsi 612 - Etkö ole, ihmisparka Virsikirja.fi. 20.12.2017. Viitattu 4.11.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Kallinen, Maija: Cajanus, Johan nuorempi (1655–1681). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2000 (päivitetty 16.10.2007). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Johan Cajanus ylioppilasmatrikkelissa.