Joe Haldeman
yhdysvaltalainen tieteiskirjailija
Joe Haldeman (s. 9. kesäkuuta 1943) on yhdysvaltalainen tieteiskirjailija. Hänen kuuluisin teoksensa on Loputon sota (The Forever war, 1975), joka kertoo tähtienvälisestä sodasta ihmisten ja tauraneiksi kutsutun lajin kesken. Romaani perustuu osittain Haldemanin sotakokemuksiin Vietnamissa. Hänen veljensä Jack C. Haldeman II on myös tieteiskirjailija.
| Joe Haldeman | |
|---|---|
 Joe Haldeman Finncon '07 -tapahtumassa 14.7.2007 Jyväskylässä. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. kesäkuuta 1943 |
| Kansalaisuus | Yhdysvallat |
| Kirjailija | |
| Palkinnot | |
|
Damon Knight Memorial Grand Master Award |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.joehaldeman.com | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Hän on voittanut mm. Hugo-, Nebula- ja John W. Campbell -palkinnot teoksellaan Forever Peace (jatkoa Loputon sota -kirjalle)[1].
Hän on voittanut Robert A. Heinlein -palkinnon[2] huomionosoituksena. Hänet on nimetty yhdeksi tieteiskirjallisuuden Grand Mastereista.[3]
Osittainen bibliografia
muokkaa- War Year (1972)
- Loputon sota (The Forever War, 1974), Nebula-, Hugo-, ja Locus-palkinnot[4]
- Attar's Revenge (1975) – salanimellä Robert Graham
- War of Nerves (1975) – salanimellä Robert Graham
- Mindbridge (1976)
- Planet of Judgement (1977) – Star Trek -kirja
- All My Sins Remembered (1977)
- Infinite Dreams (1978) – novellikokoelma
- Worlds (1981)
- There is No Darkness (1983) – yhdessä Jack C. Haldeman II:n kanssa
- Worlds Apart (1983)
- Dealing in Futures (1985) – novellikokoelma
- Tool of the Trade (1987)
- Buying Time (1989)
- The Hemingway Hoax (1990)
- Worlds Enough and Time (1992)
- 1968 (1995)
- None So Blind (1996) – novellikokoelma
- Forever Peace (1997), Nebula-, Hugo-, ja John W. Campbell -palkinnot[5]
- Saul's Death and Other Poems (1997) – runokokoelma
- Forever Free (1999)
- The Coming (2000)
- Guardian (2002)
- Camouflage (2004)
- Old Twentieth (2005)
Suomennettuja novelleja
muokkaa- ”Minä Newtonista” (1970), teoksessa Kauhujen kirja 8, 1996.
- ”Sotamies Jakobin yksityinen sota” (1974), Aikakone 2/v3.
- ”Veriveljet” (1979), teoksessa Varkaiden maailma, 1992.
- ”Poikkeama ajassa” (1989, runo), teoksessa Ei vain verestä, 1990.
- ”Sokeutensa kullakin” (1994), Portti 3/1995.
Lähteet
muokkaa- ↑ Forever Peace worldswithoutend.com. Viitattu 18.12.2016.
- ↑ 2009 Robert A. Heinlein Award Winners locusmag.com. Arkistoitu 7.5.2016. Viitattu 19.12.2016.
- ↑ Joe Haldeman nebulas.sfwa.org. Viitattu 14.10.2017.
- ↑ The Forever War worldswithoutend.com. Viitattu 19.12.2016.
- ↑ Forever Peace worldswithoutend.com. Viitattu 19.12.2016.
Aiheesta muualla
muokkaa- Joe Haldeman's Tangled Web Site (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Joe Haldeman Internet Speculative Fiction Database -sivustolla (englanniksi)
- Joe Haldeman Science Fiction Awards Database -sivustolla (englanniksi)
