Ina Colliander

Ina Inna Colliander (26. kesäkuuta 1905 Pietari, Venäjä – 24. marraskuuta 1985^[1]^[2]) oli suomalainen kuvataiteilija, joka tunnetaan etenkin enkeleitä esittävistä puupiirroksistaan.

Elämä

Pietarissa syntynyt Colliander (o.s. Behrsen) lähetettiin Saksaan sisäoppilaitokseen, josta hän palasi vähän ennen vallankumousta Pietariin. Vuosina 1918–1922 hän kävi koulua Tsarskoje Selossa. Ina muutti Suomeen ensimmäisenä perheestään vuonna 1923, muu perhe seurasi perässä. Hän opiskeli Ateneumissa, muutti Porvooseen ja meni naimisiin Tito Collianderin kanssa.^[3]

Ina Colliander oli suomalaisen puupiirrostyylin edelläkävijöitä. Hän käytti puulaattojen työstämiseen pelkää veistä, ja toi laattana käytetyn puun rakenteen esiin. Työn jälki poikkeaa oleellisesti esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan tyylistä.^[4] Monet Collianderin puupiirrokset ovat värillisiä, ja hän vedosti kaikki värit samalla laatalla. Kuva-aihe nousee eroon taustastaan, kun taas Gallen-Kallela työsti koko laatan reunoja myöten. Useimmat suuret enkelityöt ovat 1950- ja 1960-lukujen vaihteesta, kuten Enkeli sininen vuodelta 1959. Hangon ortodoksisessa kirkossa ja Myllypuron Pyhän Aleksanteri Syväriläisen tsasounassa on Ina Collianderin tekemät kirkkoliput.

Ina Colliander sai Pro Finlandia-mitalin vuonna 1959.^[5]

Perhe

Ina ja Tito Collianderin tyttärentytär on toimittaja Baba Lybeck.^[6]

Lähteet

Ina Colliander taiteilijamatrikkelissa
Bondestam, Kati: Inas längtan : Ina Collianders brev till Sven Grönvall 1925-1974. Schildt, 2005. ISBN 951-50-1540-5
Ahtola-Moorhouse, Leena (toim.): Ina Colliander. Ateneumin taidemuseo, 2005. ISBN 951-53-2781-4
Lammassaari, Taina - Arseni, pappismunkki: Ina Colliander : puun kosketus. Otava, 1991. ISBN 951-1-11778-5
Ina Colliander : näyttelyluettelo, joulukuu 1945, Galerie Hörhammer. Galerie Hörhammer, 1945.

Viitteet

↑ Mitä Missä Milloin, s. 114. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-08999-4
↑ Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat aakkosjärjestyksessä - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 9.10.2020. Viitattu 6.1.2022.
↑ Sergius Colliander: Valoa ja varjoa, lämpöä ja ehdottomuutta 2005. Ortodoksiviesti. Arkistoitu 13.1.2007. Viitattu 6.5.2007.
↑ Suomalainen puupiirros ja linopiirros 2005. Ateneumin taidemuseo. Arkistoitu 10.6.2007. Viitattu 6.5.2007.
↑ Sergius Colliander: Isä Sergius Colliander: Äitini Ina Colliander 2005. Ortodoksiviesti. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 6.5.2007.
↑ Mantere, Liisa: Baba Lybeck: ”Henkinen pääoma on tärkein” Eeva. 3.2.2010. Helsinki: A-lehdet Oy. Arkistoitu 26.3.2012. Viitattu 16.4.2011.

Aiheesta muualla

Ina Colliander Kansallisgallerian kokoelmissa
Ateneumin taidemuseo, näyttelyesittely 2005-2006 (Arkistoitu – Internet Archive)
Mikko Oranen, Puupiirtäjän jäljillä, Skenet.fi, näyttelyarvostelu (Arkistoitu – Internet Archive)
Lea Rissanen, Isä Sergius Colliander: Äitini Ina Colliander, Ortodoksiviesti 5/2005 (Arkistoitu – Internet Archive)

Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Mitä Missä Milloin, s. 114. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-08999-4

[2] Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat aakkosjärjestyksessä - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 9.10.2020. Viitattu 6.1.2022.

[3] Sergius Colliander: Valoa ja varjoa, lämpöä ja ehdottomuutta 2005. Ortodoksiviesti. Arkistoitu 13.1.2007. Viitattu 6.5.2007.

[4] Suomalainen puupiirros ja linopiirros 2005. Ateneumin taidemuseo. Arkistoitu 10.6.2007. Viitattu 6.5.2007.

[5] Sergius Colliander: Isä Sergius Colliander: Äitini Ina Colliander 2005. Ortodoksiviesti. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 6.5.2007.

[Eeva2010-6] Mantere, Liisa: Baba Lybeck: ”Henkinen pääoma on tärkein” Eeva. 3.2.2010. Helsinki: A-lehdet Oy. Arkistoitu 26.3.2012. Viitattu 16.4.2011.

[1]