Huthit

Huthiliikkeen tausta ulottuu vuosisatojen päähän. Šiialaisuuden haara zaidilaisuus asettui vuonna 893 pohjoiseen Jemeniin, missä siitä muodostui myös alueen poliittinen voimatekijä.^[1]

Zaidien johdossa oli imaami, ja zaidit ovat muodostaneet Pohjois-Jemenin vuoristoisen pohjoisosan enemmistön. He taistelivat 1700- ja 1800-luvuilla osmaneita ja wahhabilaisia vastaan. Jemenin kuningaskunta muodostui 1918 Osmanien valtakunnan luhistumisen jälkeen. Kuninkaaksi nousi zaidien imaami, joka oli sekä maallinen että hengellinen johtaja.^[7]

Sotilaskapinalliset kaatoivat 1962 Egyptin tuella monarkian ja perustivat Jemenin arabitasavallan. Zaidikuninkaalliset pakenivat vuoristoalueelle Saudi-Arabian rajan lähelle ja aloittivat sieltä Pohjois-Jemenin sisällissodan. Saudi-Arabia tuki rojalisteja Egyptin tukevia tasavaltalaisia vastaan. Israelkin tuki rojalisteja salaa. Sisällissota päättyi Saudi-Arabian ja Egyptin sopimukseen.^[7]

Jemenin arabitasavalta pyrki läheisiin suhteisiin Saudi-Arabian kanssa ja halusi myös viedä wahhabilaista islamin tulkintaa zaideille. Zaidien ydinalueelle Sa’daan perustettiin wahhabilainen madrasa. Tämä nosti zaidilaisissa pelkoa oman yhteisön ja identiteetin menettämisestä, ja he alkoivat aiempaa voimakkaammin käyttää šiialaista symboliikkaa ja ajatuksia.^[1]

Jemenin yhdistyminen tapahtui 1990-luvulla, ja zaiditkin hakeutuivat politiikkaan demokraattisessa Jemenissä. He perustivat al-Haqq-puolueen, jonka keskeisin päämäärä oli edistää zaidien etuja sekä vastustaa saudien oppeja. Sillä oli vuosina 1993–1997 pieni ryhmä Jemenin parlamentissa.^[1]

Zaidien tunnetuin edustaja oli aktivisti Hussein Badr al-Din al-Huthi, joka perusti 1997 zaidinuorille tarkoitetun Uskova nuoriso -liikkeen, joka antoi vaihtoehdon samanlaisille wahhabilaisille nuorisoverkostoille. Uskova nuoriso antoi uskonnollista opetusta, tuki yhteiskunnallista hyvinvointia ja tarjosi yhteisöllisyyttä. Jemenin hallituskin tuki sitä aluksi, mutta sen suosio ja kritiikki presidentti Ali Abdullah Salehia kohtaan olivat liikaa. Sen saama tuki leikattiin vuonna 2000.^[1]

Pääartikkelit: Huthikapina ja Jemenin vallankumous

Al-Huthin perustama liike alkoi radikalisoitua 2003 Yhdysvaltain Irakin-hyökkäyksen takia.^[7] Liike sai myös entistä enemmän kannattajia, kun sen kapina Salehin hallitusta vastaan laajeni. Al-Huthi syytti ulkomaalaisia vaikuttajia myös zaidien vaikeasta tilanteesta ja otti käyttöön tunnuslauseen ”Jumala on suuri, kuolema Amerikalle, kuolema Israelille, kirous juutalaisille, voitto islamille.”^[1] Huthit alkoivat tässä vaiheessa myös lähestyä libanonilaisen Hizbollahin kanssa, vaikka se edustaakin eri šiialaisuuden haaraa. Huthit saivat Hizbollahilta sekä innostusta että koulutusta.^[7]

Jemenin hallitus alkoi huthiliikkeen kasvaessa vangitsemaan sen seuraajia, ja se asetti kesäkuussa 2004 pidätysmääräyksen al-Huthista. Jemenin asevoimien joukot tappoivat hänet syyskuussa, minkä jälkeen huthien johto siirtyi ensin tämän isälle Badreddinille ja sitten veljelle Abdul-Malikille.^[1]

Kapinaliike vain jatkoi kasvuaan vastauksena hallituksen koviin otteisiin, ja se alkoi saada myös huomattavasti enemmän myös aseita. Niitä tuli mustasta pörssistä, asevoimien palvelukselta huthien siirtyneiltä henkilöitä ja asevoimien asevarastojen ryöstöistä.^[1]

Vuonna 2011 huthit osallistuivat Jemenin vallankumoukseen, jossa maan presidentti Ali Abdullah Saleh pakotettiin eroamaan. Hänen seuraajakseen nousi entinen varapresidentti Abdrabuh Mansur Hadi, johon huthit eivät luottaneet. Jemenissä pyrittiin käymään keskusteluja maan tulevaisuudesta, ja esitettiin muun muassa uutta liittovaltiota, jossa olisi kuusi provinssia. Zaidit olisivat saaneet kaksi sisämaan provinssia pohjoisesta, mutta huthit kokivat sen gerrymanderointina.^[7]

Huthit ja entinen presidentti Saleh aloittivat 2014 salaa poikkeuksellisen yhteistyön entisinä vihollisina. Iso osa asevoimista oli edelleen Salehin kannattajia, ja yhdessä huthit ja Salehin joukot muodostivat uuden voimakkaan aseryhmän.^[7]

Pääartikkeli: Jemenin sisällissota (2015–)

Jemenissä alkoi heinäkuussa 2014 laajoja protesteja polttoaineen tukien leikkaamisen takia. Pääkaupungissa Sanaassa turvallisuusjoukot ampuivat väkijoukkoja kohtaan ja tappoi useita, mistä alkoi huthien ja hallinnon joukkojen välisten yhteenottojen laajeneminen.^[1] Kapina laajeni vuoden 2014 aikana sisällissodaksi.^[8]

Huthit onnistuivat syyskuussa 2014 helposti valtaamaan Sanaan keskeiset hallintokohteet. Kapinalliset piirittivät 19. tammikuuta 2015 Jemenin pääministerin asuintalon ja ampuivat kohti hänen saattuettaan.^[9] Huthit myös pakottivat presidentti Hadin eroamaan.^[8] Helmikuussa huthit ilmoittivat hajottavansa parlamentin ja ottavansa maan johdon hallintaansa. Parlamentin tilalle perustettiin kansallisneuvosto.^[10]

Hadi vetäytyi entisen Etelä-Jemenin pääkaupunkiin Adeniin ja pyörsi eronsa. Hän kääntyi myös Saudi-Arabian puoleen, joka käynnisti johdollaan intervention sotaan. Saudi-Arabian silloinen puolustusministeri Mohammed bin Salman uskoi operaation kestävän vain muutamia kuukausia.^[1] Saudi-Arabia saartoi huthit taloudellisesti ja iski huthien tukikohtiin Yhdysvaltain logistisella ja tiedustelutuella.^[8]

Huthit saivat vallattua koko Sanaan joulukuussa 2017.^[1] Saleh oli tässä vaiheessa taas vaihtamassa liittolaisuuttaan ja viestitteli Saudi-Arabian edustajien kanssa. Huthit tappoivat Salehin pian tämän jälkeen.^[7]

Saudien ja sen liittolaisten joukot etenivät kesäkuussa 2018 satamakaupunki Hodeidaan, joka oli huthien taloudelle tärkeä piste. Saudit toivoivat huthien joutuvan tekemään tämän jälkeen rauhansopimuksen, mutta YK puuttui tilanteeseen, koska Hobeidan kautta kuljetettiin Jemeniin myös humanitaarista apua. YK:n välittämä tulitauko astui voimaan joulukuussa.^[1]

Huthien ja Iranin välinen suhde varmistui syyskuussa 2019, kun huthit ottivat vastuulleen Saudi-Arabian öljynjalostuslaitokselle Abqaiqiin tehdyn iskun. Kaikki todisteet osoittivat alkujaan Iranin suuntaan. Huthit olivat saaneet Iranin Quds-joukoilta aseita ja koulutusta. Yhdysvallat liitti tammikuussa 2021 huthit terroristijärjestöjen listalleen. Taustalla oli Saudi-Arabiaan tehdyt iskut sekä Jemenin rannikolla tehdyt hyökkäykset laivoihin. Joe Bidenin uusi hallinto poisti määritelmän heti seuraavan kuun alussa.^[1]

Jemenissä oli melkein koko vuoden 2022 voimassa tulitauko, kun Hadi oli antanut hallinnan presidenttivaltuustolle. Huthit kävivät syyskuussa 2023 neuvottelemassa Saudi-Arabian kanssa. Rauhanneuvottelut kuitenkin katkesivat, kun Hamas teki Gazan kaistalta itsenäisen Isarelin historian pahimman iskun. Israel vastasi laajamittaisella sodalla. Huthit alkoivat tukea Hamasia Israelin vastaisen politiikkansa mukaisesti. Huthit käynnistivät hyökkäykset Bab el Mandebin salmea pitkin kulkeviin aluksiin. Nämä puolestaan synnyttivät Yhdysvalloilta ja Britannialta vastatoimia, ja maat iskivat huthien kohteisiin. Yhdysvallat määritteli samalla huthit uudestaan terroristijärjestöksi.^[1]

Juutalaisten lisäksi huthit ovat vainonneet myös bahai-uskon jäseniä syyttäen näitä mm. vakoilusta ja apostasiasta. Vuonna 2018 Abdul-Malik Al-Houthi sanoi bahai-uskovien olevan vääräuskoisia ja kehotti jemeniläisiä puolustamaan maataan näitä vastaan.^[11]

Huthit ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä vastaan, ja Sana'an orastava HLBT-underground-kulttuuri on näiden myötävaikutuksesta kadonnut lähes kokonaan.^[12]

Jemenin informaatioministeri väitti huthien harjoittavan etnistä puhdistusta, jossa Jemenistä karkotettaisiin kaikki juutalaiset. Osa maan juutalaisista tuotiin Israeliin 2016, mutta osa kieltäytyi lähtemästä maastaan.^[13] Huthien kannattajien kerrotaan hyökkäilevän juutalaisten kimppuun.^[14][15] Huthiviranomaiset ovat kieltäneet syytökset.^[15]

Jemeniläisen rabbin mukaan monet juutalaiset ovat peloissaan huthien iskulauseen vuoksi ("...kuolema Israelille, kirotut olkoot juutalaiset, voitto islamille").^[15] Jemenin juutalaiset syyttävät hutheja vainoistaan.^[16] Israelilaisen druusipoliitikko Ajoob Karan mukaan huthimilitantit ovat esittäneet juutalaisille uhkavaatimuksen "kääntykää islamiin tai lähtekää Jemenistä".^[17]

Al-Houthi on kirjoittanut: "Arabimaat ja mitkään islamilaiset maat eivät ole turvassa juutalaisilta kuin tuhoamalla ja eliminoimalla heidän olemassaolonsa."^[18]