Hammasahvenet

Varhaisimmat hammasahventen heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu eoseenikaudelle. Nykyään heimoon kuuluu lähteestä riippuen 33–35 sukua ja 112–115 lajia. Toisinaan hammasahvenet jaetaan 6 alaheimoon, jotka ovat Boopsinae, Denticinae, Diplodinae, Pagellinae, Pagrinae ja Sparinae, mutta ne eivät välttämättä ole monofyleettisiä. Yleensä heimo luetaan kuuluvaksi alalahkoon Percoidea, mutta eräät tutkijat luokittelevat hammasahvenet yhdessä pikarellien (Cheilodactylidae), putsarien (Lethrinidae) ja pentojen (Nemipteridae) kanssa alalahkoon Sparoidei.^[1][2][3]

Hammasahvenet ovat keskikokoisia tai suurehkoja kaloja ja ne kasvavat suurimmillaan 75–20 cm:n mittaisiksi. Ne ovat korkearuumiisia, litteähköjä ja suuripäisiä kaloja ja niiden otsaprofiili on jyrkkä. Selkäevä ja rintaevät ovat pitkät. Hampaat ovat kookkaat ja hyvin kehittyneet. Niitä on kahdenlaisia: kartiomaisia ja levymäisiä. Monet hammasahvenista ovat hermafrodiitteja ja niillä on sekä koiraan että naaraan sukupuolielimet. Osa lajeista vaihtaa sukupuoltaan kasvaessaan. Pohjaväriltään lajit ovat useimmiten harmaita, ruskeita tai punertavia ja ruumiissa on usein tummia tai värikkäitä laikkuja tai juovia.^[1][2][3][4]

Hammasahvenia tavataan lämpimistä ja lauhkeista vesistä Atlantilta, Välimereltä, Intian valtamereltä ja Tyyneltämereltä. Ne elävät yleensä matalassa vedessä lähellä rannikkoa ja pienet lajit elävät pienissä parvissa, suuremmat yleensä yksinään syvemmissä vesissä. Toisinaan niitä tavataan myös murtovesistä. Hammasahvenien ravintoa ovat kovakuoriset selkärangattomat eläimet. Monet heimon lajeista ovat kaupallisesti tärkeitä ruokakaloja ja niitä myös viljellään.^[1][2][3][4] Erityisesti Japanissa punahammasahven on yleinen ruokakala.