Gottfried Henssen

Gottfried Henßen (16. toukokuuta 1889 Prummern, Saksa – 19. huhtikuuta 1976 Krefeld, Länsi-Saksa) oli saksalainen kansanrunoudentutkija. Hän oli vuonna 1936 perustetun Marburgissa toimivan Hauptstelle für deutsche Erzählforschung, nykyisin Zentralarchiv der deutschen Volkserzählungin ensimmäinen johtaja. Hän sai 1951 Philipps-Universität Marburgin kunniaprofessorin arvon.^[1].

Henssenin tytär oli jäkälätutkija Aino Henssen ja hänen puolisonsa suomalainen Toini Saraste.^[2]

Teokset (valikoima)

Neue Sagen aus Berg und Mark. Vom Dönberg und Deilbach. Elberfeld, 1927
Volk erzählt. Münsterländische Sagen, Märchen und Schwänke. Münster 1935, 3. Aufl 1983, 408 S.
In de Uhlenflucht. Plattdeutsche Schwänke und Märchen aus Westfalen. Holzschnitte von W. Mallek. Münster 1939, 3. Aufl 1952
Sagen, Märchen und Schwänke des Jülicher Landes. Bonn, 1955
Bergische Märchen und Sagen. Volkserzählungen. Münster, 1961

Lähteet

↑ Geschichte des Zentralarchivs der deutschen Volkserzählung
↑ Teuvo Ahti, Heino Vänskä, Keräsi 40 000 jäkälänäytettä, Jäkälätutkija, Aino Henssen, Kuolleet, Helsingin Sanomat 7.11.2011 s. C 5 Artikkelin verkkoversio

Kirjallisuutta

Karl Meisen: Gottfried Henßen 65 Jahre alt. In: Rheinisch-westfälische Zeitschrift für Volkskunde. Bd. 1, 1954, S. 127

[1] Geschichte des Zentralarchivs der deutschen Volkserzählung

[HSK-2] Teuvo Ahti, Heino Vänskä, Keräsi 40 000 jäkälänäytettä, Jäkälätutkija, Aino Henssen, Kuolleet, Helsingin Sanomat 7.11.2011 s. C 5 Artikkelin verkkoversio

[1]