Wikipedia

GNOME

työpöytäympäristö Unixin kaltaisissa käyttöjärjestelmissä
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Artikkeli tarvitsee enemmän lähteitä viitteineen.

GNOME (akronyymi sanoista GNU Network Object Model Environment) on työpöytäympäristö, jota käytetään Unixin kaltaisissa käyttöjärjestelmissä, kuten Linuxissa ja BSD-käyttöjärjestelmissä. Gnome-projektin tavoitteena on tarjota helppokäyttöinen tietokoneen graafinen käyttöliittymä ja kattava kehitysalusta sovelluksille. Se on KDE:n ohella yleisin Linuxissa käytettävä työpöytäympäristö.

GNOME
Kuvakaappaus Gnome Shellistä yleiskuvatilassa.
Kuvakaappaus Gnome Shellistä yleiskuvatilassa.
Luoja Federico Mena
Kehittäjä The GNOME Project
Kehityshistoria
Ensijulkaisu 1.0 (3. maaliskuuta 1999)[1]
Vakaa versio 47.1 ()[2]
Tiedot
Ohjelmistotyyppi työpöytäympäristö
Alusta alustariippumaton
Lisenssi GPL, LGPL
Aiheesta muualla
Verkkosivusto
Versiohallinta

Suosituimmista Linux-jakeluista muun muassa Fedora ja Ubuntu käyttävät Gnomea oletuskäyttöliittymänä.[3][4]

Nykyisin GNOME ei ole enää GNU-projekti.[5][6][7] Projekti irtautui GNU:sta syyskuussa 2019 johtuen Free Software Foundationin perustajan Richard Stallmanin sanomisten vuoksi.[8]

Sovereign Tech Fund (STF) on ilmoittanut projektin rahoittamisesta miljoonalla eurolla loppuvuodesta 2023.[9][10]

Historia

muokkaa

Gnome-projektin käynnistämisestä ilmoitettiin elokuussa 1997.[11] Projektin aloittivat Miguel de Icaza ja Federico Mena. Projekti aloitettiin vaihtoehtona KDE-ympäristölle, jonka käyttämä norjalaisen Trolltechin Qt-käyttöliittymäkirjasto ei ollut saatavilla vapaan ohjelmiston lisenssillä.[11] Qt-kirjastoa ei saanut linkittää GPL-lisensoituun ohjelmaan ilman lupaa. Tämä ei ollut ongelma KDE-projektin osana laadituille ohjelmille, mutta esti vanhempien, GPL-lisenssiä käyttävien ohjelmien hyödyntämisen ilman kaikkien tekijöiden lupaa. Jotkut tekijöistä eivät edes olleet valmiita myöntämään lupaa epävapaan Qt:n käytön yhteydessä. Ongelma selvisi myöhemmin Trolltechin julkaistessa Qt:n kaksoislisensoinnilla, jossa sitä sai levittää myös GNU GPL -lisenssillä.[12]

GNOME 1

muokkaa

Free Software Foundation ilmoitti GNOME 1.0 -version julkaisusta 3. maaliskuuta 1999.[7]

GNOME käyttää GTK+-käyttöliittymäkirjastoa, joka alun perin kehitettiin GIMP-piirto-ohjelmaa varten. GIMPin aikaisemmat versiot käyttivät Motif-kirjastoa, jonka yksinkertaisemmaksi ja vapaaksi vaihtoehdoksi GTK+ kehitettiin.

GNOME 1 käytti oletusasetuksenaan Sawfish-ikkunanhallintaohjelmaa, mutta sitä voi asetuksista vaihtaa. Käyttöliittymässä oli alapalkki GNOME Panel. Päävalikon avasi GNOME:n jalkalogolla merkitty nappula. Palkkiin upotettu ohjelma GNOME Pager näytti ikkunoiden sijainnit ja siitä voi vaihtaa virtuaalityöpöytää. Asetusten hallitsemiseen modulaarinen GNOME Control Center. Asetuksiin voi lisätä lisäasetuksia capplets-osilla.

Huhtikuussa 2001 julkaistussa versiossa mukaan tuli Nautilus-tiedostonhallintaohjelma ja Sawfish-ikkunanhallintaohjelma. Tämä versio sisälsi jo GNOME Virtual File System (GNOME-VFS), Bonobo Component Model ja GConf-middlewaren. Järjestelmään kirjautumiseen on GNOME Display Manager, joka korvaa X11:n oletuksena olevan xdm (X Display Manager) -ohjelman.[13]

Gnome 1 käytti ORBit-nimistä CORBA 2.4 -yhteensopivaa viestiväylää (object request broker, ORB) eri ohjelmien väliseen kommunikaatioon. Bonobo oli rakennettu tämän päälle mahdollistamaan ohjelmistokomponentit, sekä dokumenttien upotus (kuten Microsoftin OLE tai KDE:n KParts).

  •  
    Gnome 1 vuodelta 1999

Gnomea tuli kehittämään myös kaupallisia tahoja. Andy Hertzfeldin perustama Eazel kehitti Nautilus-tiedostonhallintaohjelman 1999–2001. De Icaza ja Nat Friedman perustivat Helix Code -yhtiön (myöhemmin Ximian) 1999. Ximian kehitti Red Carpet -asennusohjelman, Bonoboa, Monon ja Evolution-tiedonhallintaohjelman. Novell osti Ximianin 2003.

Syyskuussa 2003 julkaistiin GNOME-Office 1.0 -paketti. Siihen oli koottu AbiWord 2.0 -tekstinkäsittelyohjelma, GNOME-DB-1.0 -tietokanta ja Gnumeric 1.2.0 -taulukkolaskenta.[14][15]

GNOME 2

muokkaa
 
Gnome 2.6

Kesäkuussa 2002 julkaistu versio 2.0 teki ympäristöön suuria muutoksia. GNOME 2 on varsin perinteinen työpöytäympäristö, joka muistuttaa ulkonäöltään ja käytöltään hyvin paljon aikalaisiaan, kuten Windows 9x -sarjaa. Kaiken kaikkiaan GNOME 2:n kehitys kesti kahdeksan vuotta, jona aikana työpöytä vakautui ja siihen myös lisättiin uusia ominaisuuksia.

Keskeisiä Gnomen ohjelmia aiemmin mainittujen lisäksi ovat GNOME Terminal -pääte-emulaattori, gedit-tekstieditori, eog (Eye of GNOME) -kuvienkatseluohjelma, File Roller pakattujen tiedostojen käsittelyyn ja Yelp-ohjeselain. Työpöytäympäristön pikkuohjelmia sisältyi gnome-applets, gnome-utils ja gnome-games -paketteihin.[16]

Gnomeen on rakennettu saavutettavuutta varten Accessibility Toolkit (ATK), jonka pääasiallisena kehittäjän oli Sun Microsystemsin Accessibility Program Office (APO).[17]

Gnome 2.2 oli Linuxin lisäksi saatavissa myös Solaris, HP-UX, BSD ja Apple Darwin -käyttöjärjestelmille. Sawfish vaihdettiin Metacity-ikkunanhallintaohjelmaan GNOME 2.2:ssa. Ympäristössä on erillinen käynnistyksen ilmaisin (startup notification), joka muuttaa kursoria ohjelmaa käynnistettäessä. Uusi fontteja voi asentaa laittamalle ne kotihakemistoon .fonts-hakemistoon, josta ne otetaan käyttöön automaattisesti. Gnome tukee fontconfig ja Xft2 -ohjelmia ja kirjasimissa on käytössä reunanpehmennys. Lisäksi se tukee usean monitorin työpöytiä.[18][19]

Gnome-projekti on omaksunut käytännön julkistaa merkittävä päivitysversio puolen vuoden välein. Esimerkiksi maaliskuussa 2006 julistettiin Gnome 2.14. Se sisälsi lukuisia parannuksia suorituskykyyn, helpotti tiedoston hakua, tuki VoIP-puheluita entistä paremmin, otti jaetut kalenterit käyttöön ja helpotti monin tavoin järjestelmän käyttöä. Gnome 2 :ssa ORBit ja Bonobo korvattiin vähitellen D-Bus-väylällä. Gnome käytti verkkoläpinäkyvänä äänipalvelimena Enlightened Sound Daemon (esound) -palvelinta. Vuoteen 2009 mennessä kaikki esoundista riippuvat Gnomen osat on siirretty käyttämään libcanberra:a tai GStreamer/PulseAudiota.[20]

Versiossa 2.6 Nautilus-tiedostonhallintaohjelma siirtyi navigaatiomallista avaruudelliseen (spatial) malliin, jossa jokainen hakemisto avautuu omassa ikkunassaan. Tätä muun muassa Computerworldin Nicholas Petreley kritisoi.[21] Versiossa 2.30 avaruudellinen malli vaihtui takaisin navigaatiomalliin.[22]

Gnomeen lisättiin GStreamer-multimediakirjastot ja myöhemmin Totem-videosoitin (nykyisin GNOME Videos). Epiphany-verkkoselain (nykyisin GNOME Web) lisättiin versiossa 2.4. Evince (GNOME Document Viewer) korvasi aiemmat GPdf ja GGV (Gnome GhostView) -ohjelmat versiossa 2.12.

GNOME 3

muokkaa
 
Gnome 3 Activities-ruutu avattuna

Versio 3.0 julkaistiin huhtikuussa 2011[23] ja se oli täysin erilainen edeltäviin versioihin verrattuna. Gnome hylkäsi perinteisen työpöytämetaforan ja rakensi uuden version aktiviteettien varaan, jossa työpöydän laajuinen haku sekä virtuaalityöpöydät ovat keskeisessä roolissa.[24] Gnome Shell korvasi Gnome Panel -ohjelman sovelluksien käynnistämiseen.[25]

Versiota 3 kritisoitiin julkaisun jälkeen aiemman version ominaisuuksien poistamisesta joita oli versiossa 2, mutta tilanne on muuttunut paremmaksi sen jälkeen. Linus Torvalds ilmoitti luopuvansa Gnomen käytöstä ja siirtyi Xfcehen. Torvaldsin mukaan GNOME3 oli "epäpyhä sekasotku". Xfce:tä hän piti huonompana kuin GNOME2:ta, mutta valtava parannus GNOME3:een. "Aktiviteetit" tarkoitti käytännössä sitä, että Gnome Terminalin ikonia klikkaamalla ei saanut avattua uutta terminaali-ikkunaa, vaan olemassa oleva nousi päällimmäiseksi.[26]

GNOME3:sta poistettuja ominaisuuksia ovat merkiksi virtuaalityöpöytien esikatselu. Outona ratkaisuna on useasti pidetty sitä, että ikkunanhallinnasta poistettiin mahdollisuus pienentää ikkuna tai suurentaa ikkuna näytön kokoiseksi. Ikkunan suurentamiseen on keinonsa, joka matkii Windows 7:n Aero Snap -ominaisuutta, mutta se on useimmille käyttäjille tuntematon ja epäintuitiivinen. Ikkunan voi edelleen pienentää, mutta perinteisiä ikoneita ikkunoille ei ole ja niihin paluu tapahtuu ikkunanhallinnan listasta. Myöskään työpöydälle ei voi enää laittaa tiedostoja. Työpöydän ulkoasun säätämiseen ei enää ole omaa asetustaan, vaan kaikki asetukset on koottu System Settings -ohjelman alle Mac OS X:n tapaan. Työpöytäympäristön muokkausmahdollisuuksia on karsittu. Työpöytäympäristössä ei ole enää teemoja, näytönsäästäjää, tai edes värejä tai fontin kokoa ei voi muuttaa. Käyttöliittymäkomponenttien ympärillä on ylen määrin tyhjää tilaa.[27]

 
Cantarell-fontti

GNOME 3.0 otti käyttöön oletusfontikseen Cantarell-fontin, joka korvasi Bitstreamin Veran ja siitä kehitetyn DejaVun. Jakelijoista ainoastaan Ubuntu ei käytä tätä fonttia, vaan omaan Ubuntu-fonttiaan. Fontin suunnitteli Dave Crossland osana harjoitustyötään Readingin yliopistolla Englannissa. GNOME-projekti otti sen käyttöön marraskuussa 2010. Se ei sisältänyt kuin latinalaiset peruskirjaimet ja laajennettuja merkkejä keskieuroopan kielille.[28] Kreikkalaisia ja kyrillisiä kirjaimia alettiin työstää vasta 2013.[29] Pooja Saxena suunnitteli fonttiin devanagarin kirjoitusmerkit.[30] Cantarell ei sisältänyt julkaisussa lainkaan kursiivia. GNOME 3.28:ssa (2018) Cantarell-fonttiin on lisätty light- ja extra bold -painot.[31] Cantarell on saanut kritiikkiä huonosta luettavuudestaan.[32]

 
Ubuntu Unity 22.10, Canonicalin vaihtoehtoinen käyttöliittymä

Vastineena GNOME3:n uudistuksille vanhaa GNOME2:ta alettiin kehittää eteenpäin MATE-nimisenä työpöytäympäristönä. Linux Mintin kehittäjät korjailivat GNOME3:n käyttöliittymää "Mint GNOME Shell Extensions" -ohjelmalla, joka pyöri GNOME Shellin päällä. Tästä tuli lopulta itsenäinen Cinnamon-työpöytäympäristö.[33] Ubuntua kehittävä Canonical julkaisi oman Unity-käyttöliittymänsä, joka korvasi Gnome Shellin Ubuntun versiossa 11.04.[34] Gnomea perinteisesti käyttänyt Debian vaihtoi oletuksena käyttämään Xfce:tä. Debian vaihtoi takaisin Gnomeen sen versiossa 3.14. Gnome 3:n "classic mode" on myös käytössä Red Hat Enterprise Linux 7:stä lähtien.[35] Linus Torvalds vaihtoi takaisin Gnomeen, kun sille julkaistiin työkaluja kuten Frippery ja Gnome Tweak Tool, joilla työpöydän ominaisuuksia voi muuttaa.[36]

Perinteinen työpöytänäkymä palautettiin nimellä GNOME Classic versiossa 3.8, joka julkaistiin huhtikuussa 2013.[37][38] Tässä on käytössä perinteinen Applications-menu ohjelmien käynnistämiseen ja alapalkki, joka listaa käynnissä olevat ohjelmat ja mahdollistaa niiden välillä vaihtamisen.[39]

 
GNOME Classic 3.12

Versiossa 3.20 Wayland-tuen katsottiin olevan riittävän hyvä yleiseen käyttöön.[40]

Versiossa 3.34 on korjattu useita suorituskykyyn vaikuttavia asioita ja tavoitteena on korjata auki olevia asioita 3.36:ssa.[41] Suurimpia suorituskykyyn vaikuttavia seikkoja ovat olleet kylmät pisteet (engl. cold spot) joissa se on ollut odottavana tekemättä mitään näytön päivittämisen sijaan.[41] Profiloinnilla on mitattu kokonaiskestoa käytetyn suoritusajan sijaan ongelmakohtien löytämiseksi.[41]

Versioon 40 suunniteltiin käyttöliittymämuutoksia, jotka tehtiin käyttäjätutkimuksien perusteella.[42] Uudessa suunnitelmassa aktiviteettien yleisnäkymä järjestää työtilat vaakatasoon ja niihin liittyy "fyysinen ominaisuus", jonka käyttäjät kokivat testeissä helpommaksi ymmärtää.[42] Järjestämällä työtilat vaakatasoon vapautuu pystysuunnassa liikkuminen yleiskuvassa ja sovellusvalikossa liikkumiseen.[42]

Arkkitehtuuri

muokkaa

Gnome on kirjoitettu pääasiassa C:llä GTK+-käyttöliittymäkirjaston avulla. GTK+:aa oli jo käytetty GIMP-kuvankäsittelyohjelmassa, mistä tulee myös sen nimi, GIMP ToolKit.

Gnome perustuu komponentteihin, jotka tuotetaan erillisissä ohjelmistoprojekteissa. Alla on luetteloitu osa näistä projekteista:

Myös seuraavat freedesktop.org:n teknologiat ovat tärkeä osa Gnomea:

GNOME Shell

muokkaa

GNOME 3:n GNOME Shellin käyttöliittymä:

 
1
2
3
4
5
6
GNOME Shell yleiskuvatila
1
Aktiviteettinappi
2
Dash
3
Huomautusalue
4
Hakupalkki
5
Tilavalikko
6
Työtilaluettelo

GNOME Shellin termistöä:[44]

  • yläpalkki, vaakatasossa oleva palkki joka on pääasiallinen kohta toimintoihin pääsyyn
  • Dash, vasemmassa reunassa pystysuorassa oleva palkki, joka sisältää käynnissä olevat ja lempiohjelmat
  • aktiviteettinappi, nappi ja hot corner-ominaisuus, joka tuo yleiskuvatilan näytölle
  • sovellusvalikko, joka näyttää aktiivisena olevan ohjelman ja sisältää valikon liittyvistä toiminnoista
  • tilavalikko, jossa henkilökohtaiset asetukset ja istunnosta uloskirjautuminen
  • työtilaluettelo, oikeassa reunassa pystysuorassa oleva valikko, joka näyttää pienoiskuvat aktiivisista työtiloista (virtuaalityöpöytä)

Activities-ruutuun pääsee siirtämällä hiiren osoitin näytön vasempaan yläreunaan tai Super-näppäimellä (Super-näppäintä vastaa PC:n näppäimistössä Windows-näppäin). Tämän lisäksi käyttöliittymässä on vain Järjestelmä-valikko yläpalkin oikeassa yläkulmassa (joka on ulkonäöstään huolimatta vain yksi painike) ja mahdollisesti kellonaika.[45] Ikkunoiden välillä vaihtaminen onnistuu Super+Tab ⇆ -näppäinyhdistelmällä.[46]

Sovellukset

muokkaa

Seuraavassa listassa on luetteloitu tärkeimpiä Gnomen mukana toimitettavia sovellusohjelmia:[47]

Useat GNOMEn ohjelmista nimettiin uudelleen versiossa 3.

Uusi nimi Vanha nimi
Files Nautilus
Web Epiphany
Text Editor Gedit
Videos Totem
Main Menu Alacarte
Document viewer Evince
Disk Usage Analyzer Baobab
Image Viewer EoG (Eye of GNOME)
Passwords and Keys Seahorse
GNOME Translation Editor Gtranslator

GNOME Office

muokkaa

GNOME:lle ei ole virallista toimisto-ohjelmapakettia, mutta eräiden toimisto-ohjelmien kokoelmasta käytetään sitä nimeä:[54][55]

Useissa Gnomea käyttävissä Linux-jakeluissa on mukana myös Calligra Suite ja LibreOffice.

Tuki

muokkaa

Sovelluksien tekoa varten projekti on julkaissut myös Vala-ohjelmointikielen.[56][57]

Julkaistut versiot

muokkaa

GNOMEn julkaisuista parillisella numerolla olevat ovat loppukäyttäjille tarkoitettuja vakaita versioita kun taas parittomat julkaisut ovat kehitysversioita.[58] Versionumeroinnissa käytetään kolmea numeroa major.minor.micro: vakaissa julkaisuissa minor-versiota muutetaan suurien muutoksien yhteydessä ja micro-versiota muutetaan pienempien yhteensopivien versioiden julkaisussa.[58] Kehitysversioissa micro-version muutos voi sisältää ohjelmointirajapinnan muutoksia.[58] Esimerkiksi 2.3 tai 3.11 ovat kehitysversioita ja 3.34.1 pienempi päivitysversio.

Syyskuussa 2020 ilmoitettiin versionumeron hyppäyksestä ja muutoksesta numerointiin: 3.38:n jälkeen julkaistaan GNOME 40, jota seuraavat pistejulkaisut 40.1, 40.2, 40.3..[59] Vuonna 2021 julkaistaan versio 41.[59]

Versio Julkaistu Huomioitavaa
46 maaliskuu 2024 [60]
43 syyskuu 2022 Sovellusten siirtyminen GTK 3 -versiosta GTK 4 -versioon. Uudelleensuunnittelu valikko järjestelmätilalle. Laitteen turva-asetukset yksityisyysasetuksien lisäksi.[61]
42 [62]
41 syyskuu 2021 Connections-sovellus etäkäyttöön[63]
40.0 maaliskuu 2021[64] Yleiskuvatilan muutokset, hiirieleet kosketuslevyllä[65][64]
3.38 syyskuu 2020[66] Näytön tallettamista on parannettu ottamaan hyötyä PipeWiresta ja ytimen rajapinnoista.[67] Usean näytön tukea on parannettu tukemaan eri vaihtuvia näyttötaajuuksia.[67]
3.36 maaliskuu 2020[68] Sisäänkirjautumisruudun muutoksia, "älä häiritse" -nappi joka estää huomioilmoitukset, asetukset vanhemmille sekä käytön mukaan laskutettavien verkkoyhteyksien havaitseminen.[69]
3.34 syyskuu 2019[70] [71]
3.32 maaliskuu 2019[72] [73]
3.30 syyskuu 2018 [74]
3.28
3.26
3.24
3.22
3.20 Maaliskuu 2016 Wayland-tuen katsottu olevan riittävän kypsä yleiseen käyttöön.[40]
3.18 Syyskuu 2015 Mahdollisuus integroida Google Drive tiedostohallintaan, tietokoneen firmwaren päivitysmahdollisuus, automaattinen näytön kirkkauden säätö kannettavissa, kosketuslevyeleet. Kaksi uutta työpöytäsovellusta: Merkit ja Kalenteri.
3.16
3.14
3.12
3.10 Wayland-tuki lisätty.[75]
3.8
3.6
3.4
3.2 Syyskuu 2011 Tuki verkkotunnuksille ja web-sovelluksille, yhteystietomanageri, nopea esikatselu tiedostonhallintasovelluksessa. Parempi ja kattavampi dokumentaatio. Näyttävämpi ulkonäkö ja parempi suorituskyky.
3.0 Huhtikuu 2011 Gnome Shell käyttöönotto. Uudelleensuunniteltu asetusrajapinta vähemmillä ja tarkennetuilla vaihtoehdoilla. Ikkunat voi asettaa vieri-viereen ja uusi visuaalinen ilme ja fontti. GTK+ 3.0 käyttöönotto, jossa monia uusia ominaisuuksia kuten kosketusnäytön tuki.
2.32 Syyskuu 2010 Parannus Rygel ja Gnome Color Manageriin. Parannuksia Empathy-pikaviestimeen, Evinceen, Nautilus-tiedostohallintaan ja moniin muihin. 3.0 oli tarkoitettu julkaistavan syyskuussa 2010 joten suurin osa 2.30 jälkeisiin suunnitelluista meni suoraan 3.0:aan.
2.30 Maaliskuu 2010 Parannuksia Nautilus-tiedostonhallintaan, Empathy-pikaviestimeen, Tomboy--muistilappuohjelmaan, Evinceen, Epiphanyyn ja Vinagreen. Myös iPod -laitteet ovat osittain tuettuja gvfs:n ja libimobiledevicen kautta. Nyt käytössä GTK+ versio 2.20.
2.28 Syyskuu 2009 Lisätty Bluetooth-laitteiden hallinta. Parannuksia ajankäytön seurantasovellukseen. Empathyssä käytettävyysparannuksia ja tuki tuttavien sijainnin näyttämiseen XMPP-tileille. Parannettu DVD-tukea elokuvasoittimessa. Epiphany-selaimessa renderöintimoottorin vaihto Geckosta WebKitin. Lisäys Gnome:n Bluetooth moduuliin. Parannuksia Epiphany verkkoselaimeen, Empathy pikaviestimeen ja helppokäytötoimintoihin. GTK+ päivittyi versioon 2.18.
2.26 Maaliskuu 2009 Lisätty uusi levynpoltto-ohjelmisto Brasero. Helpompi tiedostojen jakaminen. Parempi tuki usealle näytölle. Sormenjälkitunnistautuminen. Parannuksia Totem-elokuvasoittimessa, Evolution-sähköpostiohjelmassa ja Epiphany-selaimessa.
2.24 Syyskuu 2008 Lisätty Empathy-pikaviestinohjelma, paneelisovellusselvennä ajankäytön seurantaa. Uudistettu näytön tarkkuuden hallinta. Parannettu tuki ääniteemoille. Gnome Mobile -kehitysalusta. Parannuksia Ekiga-videokonferenssiohjelmassa, Nautilus-tiedostoselaimessa, Deskbar-hakutyökalussa ja Totem-videosoittimessa.
2.22 Maaliskuu 2008 Lisätty Web-kamera-ohjelma Cheese ja etäkäyttöohjelma Vinagre. Yksinkertainen kompositointi (compositing) Metacityssä. Uusi virtuaalitiedostojärjestelmä gvfs. Parannetty DVD-tuki ja tuki digitaalitelevisiolle Totemissa. Kansainvälistetty kello-appletti. Tuki Google Calendarille ja viestien merkitsemiseen avainsanoilla Evolutionissa. Parannuksia muun muassa Evincessä, Tomboyssä, Musiikkimaijassa ja Laskimessa.
2.20 Syyskuu 2007 Kymmenvuotisjulkaisu. Evolutionin varmuuskopiointi. Parannuksia virranhallintaan sekä Epiphany- ja EOG-ohjelmiin. Salasanojen hallinta Seahorsessa. Lisäykset: PDF-lomakkeiden muokkaus Evinceen, integroitu haku tiedostodialogissa, automaattinen multimediakoodekkien asennus.
2.18 Maaliskuu 2007 Parannuksia suorituskykyyn, virranhallintaan, äänenhallintaan, levynkäytön analysointiin, Evince- ja Epiphany-ohjelmiin. Lisäykset: Seahorse GPG-avainnippujen hallinta, MP3 ja AAC äänenpakkaus, Gnome Sudoku, glchess-shakki.
2.16 Syyskuu 2006 Parannuksia suorituskykyyn, virranhallintaan, Totem- ja Nautilus-ohjelmiin. 3D-efektejä Metacity-ikkunointiohjelmaan ja uusi kuvaketeema. Lisäykset: Tomboy-muistiinpano-ohjelma, Baobab- levynkäytön analysointiohjelma, Orca-näytönlukijaohjelma. Perustui GTK+ 2.10 -version, jossa uusi käyttöliittymä tulostamista varten.
2.14 Maaliskuu 2006 Parannuksia suorituskykyyn. Lisäykset: Ekiga-videokonferenssisovellus, Deskbar-hakutyökalu ja Sabayon-järjestelmäylläpitotyökalu.
2.12 Syyskuu 2005 Nautilus-parannuksia, leikkaa ja liimaa -ominaisuutta eri ohjelmien välillä parannettiin, PDF-katseluohjelma lisättiin ensimmäistä kertaa. Perustui GTK+ 2.8 -versioon Cairo-tuella.
2.10 Maaliskuu 2005 2.10 paransi suorituskykyä ja vähensi muistinkulutusta. Totem-mediasoitin ja Sound Juicer -sovellus lisättiin ensimmäistä kertaa.
2.8 Syyskuu 2004 2.8 toi tuen laitteille, jotka voidaan kytkeä ja poistaa käynnissä olevasta järjestelmästä (kuten USB-laitteet) ja Evolution 2.0 -sähköpostiohjelman.
2.6 Maaliskuu 2004 Tämä versio perustui GTK+ 2.4.0:aan.
2.4 Syyskuu 2003 2.4 sisälsi ensimmäistä kertaa Gnome:n virallisen selaimen Epiphanyn ja käytettävyystuen. GTK+ versio oli 2.2.4.
2.2 Helmikuu 2003 2.2 sisälsi ensimmäistä kertaa Gstreamer-multimedia-arkkitehtuurin (versio 0.6). Myös GTK+ päivitettiin versioon 2.2.1.
2.0 Kesäkuu 2002 2.0 oli Gnomen merkittävin kehitysharppaus yhdellä kertaa tähän mennessä. Se sisälsi GTK+ 2.0.5:n, joka mahdollisti muun muassa kirjasinten reunanpehmennyksen ja oikealta vasemmalle kirjoitettavien kielten tukemisen. Gnome otti myös ensimmäistä kertaa käyttöönsä käyttöliittymien suunnittelun yhtenäistävät ohjeet (Gnome Human Interface Guidelines).
1.4 Huhtikuu 2001 Koodinimellä ”Tranquility” julkistettu versio, joka sisälsi ensimmäistä kertaa Gnomen Nautilus (versio 1.0) -tiedostomanagerin. GTK+ oli versioltaan 1.2.9, myös GConf 1.0 ja GNOME VFS 1.0 olivat ensimmäistä kertaa mukana.
1.2 Toukokuu 2000 Koodinimellä ”Bongo” julkistettu versio, joka pohjautui GTK+ 1.2.8:aan.
1.0.53 Lokakuu 1999 Koodinimellä ”October” julkistettu päivitysversio, joka sisälsi paljon korjauksia. Sisälsi uutena piirteenä muun muassa Glade-työkalun käyttöliittymien tekemiseen.
1.0 Maaliskuu 1999 Ensimmäinen Gnome-julkaisu. Se perustui GTK+ 1.2.2 -versioon ja CORBA-pohjaiseen kommunikaatioväylään (ORBit 0.4.93). Myös libxml 1.0 oli mukana.
  Elokuu 1997 Gnomen kehittäminen aloitetaan

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: olisi käytettävä viitemallineita paljaiden linkkien sijaan
  1. ↑ GNOME 1.0 Released gnome.org. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
  2. ↑ (en) GNOME 47.1 released, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. ↑ Paul W. Frields: What’s new in Fedora 25 Workstation fedoramagazine.org. 21.11.2016. Viitattu 8.7.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Ubuntu Unity is dead: Desktop will switch back to GNOME next year Ars Technica. Viitattu 16.8.2017.
  5. ↑ Gnome twitter.com. 14.4.2021. ”Let's also clarify that here. GNOME is NOT a GNU project.” Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  6. ↑ Britta Wuelfing: GNOME: Split from GNU Project? linux-magazine.com. 14.12.2009. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  7. ↑ a b GNOME 1.0 gnu.org. 3.3.1999. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Neil Mcgovern: GNOME relationship with GNU and the FSF blog.halon.org.uk. 16.9.2019. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Liam Dawe: GNOME gets €1M funding from the Sovereign Tech Fund gamingonlinux.com. 10.11.2023. Viitattu 18.1.2024. (englanniksi)
  10. ↑ GNOME Recognized as Public Interest Infrastructure foundation.gnome.org. 9.11.2023. Viitattu 18.1.2024. (englanniksi)
  11. ↑ a b The GNOME Desktop project (fwd) lists.debian.org. 28.8.1997. Viitattu 29.11.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Legal | Licensing – Qt Qt. Viitattu 5.7.2018. (englanti)
  13. ↑ GNOME 1.4 Released: Desktop Environment Boasts Power, Stability, Polish and Integration – The GNOME Foundation foundation.gnome.org. Viitattu 21.9.2023. (englanti)
  14. ↑ Philipp Esselbach: GNOME-Office 1.0 Released Linux Compatible. 15.9.2003. Viitattu 21.9.2023. (englanniksi)
  15. ↑ http://www.abisource.com/release-notes/archives/2.0.0.html
  16. ↑ GNOME 2.2 Release Notes help.gnome.org. Viitattu 21.9.2023.
  17. ↑ GNOME Accessibility Hackfest – Willie Walker's Blog blogs.gnome.org. 30.3.2010. Viitattu 21.9.2023. (englanti)
  18. ↑ Jason Brooks: GNOME 2.2 Gains Muscle and Polish eWEEK. 11.3.2003. Viitattu 21.9.2023. (englanti)
  19. ↑ GNOME 2.2 Release Notes help.gnome.org. Viitattu 21.9.2023.
  20. ↑ GNOME now esound-free 0pointer.de. Viitattu 21.9.2023.
  21. ↑ Living Down to a Low Standard computerworld.com. 10.5.2004. Arkistoitu Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
  22. ↑ GNOME 2.30 Release Notes help.gnome.org. Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
  23. ↑ Gnome mailing list mail.gnome.org.
  24. ↑ Gnome 3.0 Release Notes help.gnome.org. Viitattu 6.11.2015.
  25. ↑ ThreePointZero/Plan - GNOME Wiki! wiki.gnome.org. Viitattu 21.9.2023.
  26. ↑ Linus Torvalds Ditches GNOME For Xfce digitizor.com. 4.4.2011. Viitattu 13.3.2020. (englanniksi)
  27. ↑ Ryan Paul: A shiny new ornament for your Linux lawn: Ars reviews GNOME 3.0 arstechnica.com. 6.4.2011. Viitattu 1.9.2023. (englanniksi)
  28. ↑ The Grumpy Editor's GNOME 3 experience [LWN.net] lwn.net. Viitattu 21.9.2023.
  29. ↑ Eslam Mostafa said: Becoming an OPW intern Dispatches from OPW. 29.5.2013. Viitattu 21.9.2023. (englanniksi)
  30. ↑ Cantarell Typeface Family cantarell.gnome.org. Viitattu 21.9.2023.
  31. ↑ https://help.gnome.org/misc/release-notes/3.28/
  32. ↑ On Cantarell – The Open Sourcerer fortintam.com. 13.4.2011. Viitattu 21.9.2023. (englanti)
  33. ↑ https://blog.linuxmint.com/?p=1910
  34. ↑ https://www.computerworld.com/article/2750662/canonical-ubuntu-splits-from-gnome-over-design-issues.html
  35. ↑ How GNOME 3.14 is winning back disillusioned Linux users PCWorld. Viitattu 21.9.2023. (englanniksi)
  36. ↑ Linus Torvalds switches back to Gnome 3.x desktop zdnet.com. 4.3.2013. Viitattu 13.3.2020. (englanniksi)
  37. ↑ Amber Ankerholz: Gnome 3.8 Released » Linux Magazine Linux Magazine. Viitattu 21.9.2023. (englanti)
  38. ↑ https://help.gnome.org/misc/release-notes/3.8/
  39. ↑ Bertel King: A Look at GNOME Classic: Why You Might Not Need MATE MUO. 15.7.2020. Viitattu 21.9.2023. (englanniksi)
  40. ↑ a b Introducing GNOME 3.20: Delhi help.gnome.org. Viitattu 30.10.2019. (englanniksi)
  41. ↑ a b c Boosting the Real Time Performance of Gnome Shell 3.34 in Ubuntu 19.10 discourse.ubuntu.com. Viitattu 28.10.2019. (englanniksi) 
  42. ↑ a b c GNOME Shell UX plans for GNOME 40 blogs.gnome.org. 18.12.2020. Viitattu 19.12.2020. (englanniksi)
  43. ↑ Koen Vervloesem: Mutter: a window manager for GNOME 3 4.8.2009. Lwn.net. Viitattu 8.7.2019. (englanniksi)
  44. ↑ Terminology for Gnome Shell wiki.gnome.org. Arkistoitu Viitattu 19.12.2020. (englanniksi) 
  45. ↑ https://help.gnome.org/users/gnome-help/stable/shell-introduction.html.fi#activities
  46. ↑ https://help.gnome.org/users/gnome-help/stable/shell-windows-switching.html.fi
  47. ↑ GNOME 3.26 Core Applications blogs.gnome.org. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi) 
  48. ↑ https://help.ubuntu.com/community/Empathy
  49. ↑ https://help.ubuntu.com/community/Ekiga
  50. ↑ Getting started with GNOME Boxes virtualization opensource.com. Viitattu 3.5.2020. (englanniksi)
  51. ↑ https://wiki.gnome.org/Projects/GnomeShell
  52. ↑ Joey Sneddon: Meet Showtime, The New GNOME Video Player omgubuntu.co.uk. 10.7.2024. Viitattu 9.10.2024. (englanniksi)
  53. ↑ https://wiki.gnome.org/Apps/Sysprof
  54. ↑ 10.3. GNOME office applications docs.fedoraproject.org. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi) 
  55. ↑ 10 Productive GNOME Office Apps You Need in Your Home Office makeuseof.com. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
  56. ↑ Vala Reference Manual vala-project.org. Viitattu 1.2.2020. (englanniksi)
  57. ↑ https://wiki.gnome.org/Projects/Vala/Documentation
  58. ↑ a b c Versioning developer.gnome.org. Viitattu 11.3.2020. (englanniksi)
  59. ↑ a b Emmanuele Bassi: New GNOME versioning scheme discourse.gnome.org. 16.9.2020. Viitattu 16.9.2020. (englanniksi)
  60. ↑ Introducing GNOME 46, “Kathmandu” release.gnome.org. 20.3.2024. Viitattu 20.3.2024. (englanniksi)
  61. ↑ Introducing GNOME 43, “Guadalajara” release.gnome.org. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
  62. ↑ Introducing GNOME 42 release.gnome.org. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
  63. ↑ GNOME 41: Slick with heaps of new features for users and devs – but annoyances remain theregister.com. 23.9.2021. Viitattu 30.9.2021. (englanniksi)
  64. ↑ a b GNOME 40 Released with Redesigned Overview, New Gestures + More omgubuntu.co.uk. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  65. ↑ Introducing GNOME 40 help.gnome.org. Viitattu 22.4.2021. (englanniksi)
  66. ↑ GNOME 3.38 released mail.gnome.org. 16.9.2020. Viitattu 16.9.2020. (englanniksi)
  67. ↑ a b Introducing GNOME 3.38: “Orbis” help.gnome.org. Viitattu 16.9.2020. (englanniksi) 
  68. ↑ Matthias Clasen: GNOME 3.36 released mail.gnome.org. 11.3.2020. (englanniksi)
  69. ↑ Introducing GNOME 3.36: “Gresik” help.gnome.org. Viitattu 11.3.2020. (englanniksi)
  70. ↑ GNOME 3.34 Released With Its Many Performance Improvements & Better Wayland Support phoronix.com. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi) 
  71. ↑ https://help.gnome.org/misc/release-notes/3.34/
  72. ↑ https://www.gnome.org/news/2019/03/gnome-3-32-released/
  73. ↑ https://help.gnome.org/misc/release-notes/3.32/
  74. ↑ https://help.gnome.org/misc/release-notes/3.30/
  75. ↑ Introducing GNOME 3.10 help.gnome.org. Viitattu 30.10.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gnome.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=GNOME&oldid=22697336”