Fredrika Dorotea

Fredrika Dorotea Vilhelmina (12. maaliskuuta 1781 Karlsruhe25. syyskuuta 1825 Lausanne, Sveitsi) oli Ruotsin kuningatar vuosina 1797–1809. Hän oli Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolfin puoliso.

Fredrika Dorotea
Fredrika Dorotea, Joseph Karl Stielerin maalaama muotokuva vuodelta 1826.
Ruotsin kuningatar
Valtakausi 31. lokakuuta 1797 – 29. maaliskuuta 1809
Kruunajaiset 3. huhtikuuta 1800
Edeltäjä Sofia Magdalena
Seuraaja Charlotta
Syntynyt 12. maaliskuuta 1781
Karlsruhe, Badenin suurherttuakunta
Kuollut 25. syyskuuta 1825 (44 vuotta)
Lausanne, Sveitsi
Puoliso Kustaa IV Aadolf
Lapset Kustaa
Sofia Vilhelmina
Carl Gustav
Amalia Maria Charlotta
Cecilia
Suku Zähringen
Isä Karl Ludwig
Äiti Amalie
Fredrika Dorotea ja kuningas Kustaa IV Aadolf, Jonas Forsslundin maalaus vuosilta 1797–1800.

Hänen vanhempansa olivat Badenin rajakreivi Karl Ludwig (1755–1801) ja rajakreivitär, prinsessa Amalie von Hessen-Darmstadt (1754–1832). Hänellä oli seitsemän sisarusta, joista vanhempi sisar oli Venäjän keisarinna Elisabet Aleksejevna.

Fredrika kasvoi läheisessä ja lämpimässä perheympäristössä. Hän sai huolellisen koulutuksen Badenin hovissa. Hän puhui ja kirjoitti sekä ranskaa että saksaa; opiskeli historiaa, maantiedettä, filosofiaa sekä ranskalaista ja saksalaista kirjallisuutta.[1] Badenin ja Ranskan läheisyyden ansiosta hän tunsi hyvin ranskalaisen kulttuurin ja kaikki sen hienoudet, kuten aikakauden tapana oli. Koska hänen isoisänsä Badenin rajakreivi Karl Fredrik ei ollut rikas, perhe eli kuninkaallisiksi varsin vaatimattomasti.

Avioliitto ja jälkeläiset

muokkaa

Fredrika Doroteasta tuli Ruotsin kuningatar vuonna 1797 hänen avioiduttuaan kuningas Kustaa IV Aadolfin kanssa.

Heille syntyi viisi lasta:

  • Kruununprinssi Gustav, vuoden 1809 jälkeen tunnettu Gustaf Gustafssonina, Vasan prinssi (9. marraskuuta 1799–1877). Hän palveli upseerina Itävallan Habsburgien palveluksessa. Puolisonsa Badenin prinsessa Louise Amalien kanssa heille syntyi poika, joka kuoli sylilapsena ja tytär Caroline, joka avioitui, Saksin kuningas Albert I:n kanssa, liitto oli lapseton.
  • Prinsessa Sofia Wilhelmina (21. toukokuuta 1801 – 1865), avioitui Badenin suurherttua Leopoldin kanssa; heidän tyttärentyttärensä Badenin prinsessa Viktoria avioitui Ruotsin Bernadotte-sukuisen kuningas Kustaa V:n kanssa.
  • Prinssi Carl Gustaf, Suomen suuriruhtinas (2. joulukuuta 1802 – 10. syyskuuta 1805), kuoli alle 3-vuotiaana
  • Prinsessa Amalia Maria Charlotta (22. helmikuuta 1805 – 31. elokuuta 1853), pysyi naimattomana, ei jälkeläisiä
  • Prinsessa Cecilia (22. kesäkuuta 1807 – 1844), avioitui Oldenburgin suurherttua Augustin kanssa, ja heillä oli jälkeläisiä

Vanhin poika Kustaa, Vaasan prinssi (1799–1877) loi menestyksekkään sotilasuran Itävallan armeijassa. Hän piti isänsä kuoleman jälkeen itseään Ruotsin laillisena hallitsijana, mutta ei koskaan ryhtynyt konkreettisiin toimiin syrjäyttääkseen Ruotsia Kaarle XIII:n jälkeen hallinneen Bernadotten hallitsijasuvun.

Kuningattaren mukaan nimettiin kolme kuntaa Pohjois-Ruotsissa: Fredrika, Dorotea ja Vilhelmina.

Maanpako

muokkaa

Ruotsin hävittyä Suomen Venäjälle Suomen sodassa vuonna 1809 Kustaa IV Aadolf syöstiin vallasta ja perhe pakotettiin poistumaan maasta. Perhe asettui Fredrika Dorotean kotiseudulle Badeniin. Vuonna 1812 pari erosi.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. Rey, Marie-Pierre: Alexander I: The Tsar Who Defeated Napoleon. Northern Illinois University Press. S. 50. ISBN 0875804667
  2. Sten Carlsson: Fredrika Dorothea Wilhelmina Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 7.4.2018.

Aiheesta muualla

muokkaa