Emilio Colombo

Emilio Colombo
Italian pääministeri
	6. elokuuta 1970 – 17. helmikuuta 1972
Presidentti	Giuseppe Saragat; Giovanni Leone
Edeltäjä	Mariano Rumor
Seuraaja	Giulio Andreotti
Euroopan parlamentin puhemies
	1977 – 1979
Edeltäjä	Georges Spénale
Seuraaja	Simone Veil
Henkilötiedot
Syntynyt	11. huhtikuuta 1920; Potenza
Kuollut	24. kesäkuuta 2013 (93 vuotta); Rooma
Tiedot
Puolue	Italian kristillisdemokraattinen puolue
Aiheesta muualla
	www.emiliocolombo.it
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Emilio Colombo (11. huhtikuuta 1920 Potenza^[1] – 24. kesäkuuta 2013 Rooma) oli italialainen diplomaatti ja poliitikko. Hän kuului kristillisdemokraattiseen puolueeseen.

Potenzassa syntynyt Colombo oli koulutukseltaan lakimies^[2]. Hän oli merkittävä vaikuttaja kotimaansa politiikassa, jossa nousi lopulta pääministeriksi asti, mutta oli aktiivinen myös Euroopan politiikassa. Hän toimi vuosina 1977–1979 Euroopan parlamentin puhemiehenä.

Colombo toimi Italian pääministerinä vuosina 1970–1972. Myöhemmin hän oli muun muassa kahteen otteeseen ulkoministerinä.

Presidentti Carlo Azeglio Ciampi nimitti Colombon elinikäiseksi senaattoriksi vuonna 2003^[2].

Colombo herätti aikanaan kohua ilmoittamalla käyttävänsä säännöllisesti kokaiinia "terapeuttisiin tarkoituksiin".^[3]

Lähteet

↑ Emilio Colombo Senato della Repubblica. Viitattu 7.5.2010. (italiaksi)
↑ ^a ^b Farnesina: Ministry: History of the Ministry: Past Ministers: Emilio Colombo (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 28.6.2013. (englanniksi)
↑ Hooper, John: Former PM tells of regular cocaine use 27.11.2003. The Age Company Ltd. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)

Kaarle Suuren palkinnon saajat

1950–1975	1950 Richard Coudenhove-Kalergi 1951 Hendrik Brugmans 1952 Alcide De Gasperi 1953 Jean Monnet 1954 Konrad Adenauer 1956 Winston Churchill 1957 Paul-Henri Spaak 1958 Robert Schuman 1959 George Marshall 1960 Joseph Bech 1961 Walter Hallstein 1963 Edward Heath 1964 Antonio Segni 1966 Jens Otto Krag 1967 Joseph Luns 1969 Euroopan komissio 1970 François Seydoux de Clausonne 1972 Roy Jenkins 1973 Salvador de Madariaga
1976–2000	1976 Leo Tindemans 1977 Walter Scheel 1978 Konstantínos Karamanlís 1979 Emilio Colombo 1981 Simone Veil 1982 kuningas Juan Carlos I 1984 Karl Carstens 1986 Luxemburgin kansa 1987 Henry Kissinger 1988 François Mitterrand, Helmut Kohl 1989 Veli Roger (Taizé-yhteisö) 1990 Gyula Horn 1991 Václav Havel 1992 Jacques Delors 1993 Felipe González 1994 Gro Harlem Brundtland 1995 Franz Vranitzky 1996 kuningatar Beatrix 1997 Roman Herzog 1998 Bronisław Geremek 1999 Tony Blair 2000 Bill Clinton
2001–	2001 György Konrád 2002 Euro-valuutta 2003 Valéry Giscard d’Estaing 2004 Pat Cox, paavi Johannes Paavali II (erikoispalkinto) 2005 Carlo Azeglio Ciampi 2006 Jean-Claude Juncker 2007 Javier Solana 2008 Angela Merkel 2009 Andrea Riccardi 2010 Donald Tusk 2011 Jean-Claude Trichet 2012 Wolfgang Schäuble 2013 Dalia Grybauskaitė 2014 Herman Van Rompuy 2015 Martin Schulz 2016 paavi Franciscus 2017 Timothy Garton Ash 2018 Emmanuel Macron 2019 António Guterres 2020 Klaus Johannis 2022 Svjatlana Tsih’anouskaja, Maryja Kalesnikava, Veronika Tsapkala 2023 Volodymyr Zelenskyi, Ukrainan kansa 2024 Pinchas Goldschmidt ja Euroopan juutalaisyhteisöt

[1] Emilio Colombo Senato della Repubblica. Viitattu 7.5.2010. (italiaksi)

[Esteri-2] Farnesina: Ministry: History of the Ministry: Past Ministers: Emilio Colombo (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 28.6.2013. (englanniksi)

[3] Hooper, John: Former PM tells of regular cocaine use 27.11.2003. The Age Company Ltd. Viitattu 7.5.2010. (englanniksi)

[1]