Einari Jaakkola

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Juho Einari Jaakkola (alk. Johan Einar Juurus; 29. heinäkuuta 1900 Rauman maalaiskunta – 19. kesäkuuta 1992 Eurajoki) oli suomalainen poliitikko. Hän toimi Maalaisliiton kansanedustajana 1954–1966 ja maatalousministerinä 1959–1961.^[1]

Einari Jaakkola syntyi satakuntalaiseen talonpoikaissukuun ja innostui jo varhain mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Hän oli kantavia voimia Eurajoen nuorisoseurassa, perustamassa Maalaisliiton osastoa, mukana suojeluskuntatoiminnassa ja jäsenenä kotikylänsä osuuskaupan johtokunnassa.

Opin tielle Jaakkola lähti Huittisissa toimineeseen Länsi-Suomen opistoon ja jatkoi sieltä Ahlmanin Maatalouskouluun Tampereelle.

1920-luvun puolivälissä Einari Jaakkola avioitui eurajokelaisen, nuorisoseurassa toimineen ja Länsi-Suomen opiston käyneen Saima Yrjölän kanssa. Pariskunta hankki ensimmäisen tilansa Punkalaitumelta, jossa Einari jatkoi vaikuttamistaan paikallisissa ja vähitellen myös maakunnallisissa luottamustehtävissä.

1930-luvun lopulla Jaakkolat palasivat Eurajoelle Vuojoen kylästä hankkimalleen Verkkokarin tilalle. Heillä oli tuolloin viisi lasta, ja myöhemmin syntyi vielä kaksi lisää.

Sodan sytyttyä Einari Jaakkola toimi komppanian vääpelinä. Talvisodassa hän taisteli JR 40:n joukoissa Lapissa ja Viipurinlahdella, jatkosodassa JR 56:ssa Kollaalla. Jo ennen sotaa Jaakkola oli valittu johtamaan Satakunnan Nuorisoseurojen Liittoa. Sodanaikaisen hiljaiselon jälkeen toimintaa aktivoitiin rivakasti ja lukuisia uusia paikallisseuroja perustettiin.

Sodanjälkeisissä vaaleissa Einari Jaakkola valittiin Eurajoen kunnanvaltuustoon ja saman tien sen puheenjohtajaksi. Paikalliset vastuut osuuskaupan, osuuspankin ja maataloustuottajien parissa jatkuivat ja laajenivat maakunnalliselle tasolle.

Ehdolla eduskuntaan Einari Jaakkola oli ollut vuoden 1939 vaaleista lähtien. Äänimäärä karttui vaali vaaleilta ja riitti valintaan 1954. Presidentin valitsijamieheksi Jaakkola oli valittu jo 1950, ja hänet valittiin toistamiseen 1956 varmistamaan osaltaan tohtori Urho Kekkosen läpimeno. Jaakkola uusi kansanedustajan paikkansa 1958 ja hänet valittiin Maalaisliiton ryhmän järjestäytyessä ryhmän varapuheenjohtajaksi. Valtioneuvoston jäseneksi Sukselaisen II hallitukseen Einari Jaakkola nimitettiin tammikuussa 1959. Hän toimi maatalousministerinä koko kaksi ja puoli vuotta kestäneen hallituskauden. Vuoden 1962 kaksoisvaaleissa Jaakkola valittiin jatkamaan eduskunnassa ja valitsemaan Kekkonen uudelleen presidentiksi. Vuoden 1966 eduskuntavaaleissa Jaakkola ei enää tullut valituksi. Tämän jälkeen hän luopui myös muista luottamustehtävistään, muun muassa Outokumpu Oy:n ja Vehnä Oy:n hallintoneuvostoston jäsenyyksistä, Rikkihappo Oy:n tilintarkastajuudesta ja MTK:n sokerijuurikasvaliokunnan puheenjohtajuudesta.

Sukupolvenvaihdos Verkkokarin tilalla Eurajoella vietiin loppuun 1975. Verkkokarissa Einari ja Saima Jaakkola asuivat myös myöhemmät vuotensa. Einari kuoli kesäkuussa 1992 ja Saima huhtikuussa 1994.