Diana

roomalaisen mytologian jumalatar
Tämä artikkeli käsittelee mytologiahahmoa nimeltä Diana. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Diana on roomalaisessa mytologiassa metsästyksen, kuun, synnytyksen, naisten, villieläinten ja metsien jumalatar. Hän vastaa kreikkalaisen mytologian Artemista.[1]

Versailles’n Diana, roomalainen veistos 1. vuosisadalta tai 100-luvulta.

Kuvaus Dianasta vastaa täysin Artemista siirrettynä roomalaiseen mytologiaan: hän on Juppiterin ja Latonan tytär, joka syntyi Deloksen saarella kaksoisveljensä Apollon kanssa. Diana on yksi neitsytjumalattarista Minervan ja Vestan rinnalla. Hän on myös siveyden vertauskuva.[1] Tammilehdot ja peurat oli pyhitetty Dianalle.

Diana ja Endymion

muokkaa

Taru Endymionista liitetään usein enemmän Dianaan kuin Artemiihin. Endymion oli komea nuorukainen, joka paimensi laumaansa Latmos-vuorella. Eräänä rauhallisena, kirkkaana yönä Diana, kuu, katsoi alas ja näki hänet nukkumassa. Neitsytjumalattaren kylmää sydäntä lämmitti hänen ylivoimainen kauneutensa, ja hän päätti tuli alas taivaalta hänen luokseen, suuteli häntä ja ihaili häntä hänen nukkuessaan.[2]

Tarinan erään version mukaan Juppiter lahjoitti tällöin Endymionille ikuisen nuoruuden, mutta se yhdistyi kuitenkin ikuiseen uneen. Sanottiin, että Diana piti huolen siitä, ettei hänen omaisuutensa kärsisi hänen toimettoman elämänsä vuoksi, vaan Diana sai hänen laumaansa lisääntymään ja tämä kaitsi hänen lampaitaan ja karitsoitaan villieläimiltä.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Diana Encyclopaedia Britannica.
  2. a b Bulfinch, Thomas: Bulfinch's Mythology. Lee & Shepard, 1867. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.10.2023). (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa