Daulis
Daulis (m.kreik. Δαυλίς, myös Daulia, Δαυλία ja Daulion, Δαύλιον) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Fokiin maakunnassa Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Livadeián kunnan alueella nykyisen Dávleian kylän paikalla.[4]
| Daulis | |
|---|---|
| Δαυλίς | |
| Sijainti | |
  Daulis |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Dávleia, Livadeiá, Boiotia, Keski-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Fokis |
Maantiede
muokkaaDaulis sijaitsi Fokiissa Parnassos-vuoren itärinteellä lähellä Boiotian rajaa. Sen kautta kulki Khaironeiasta ja Orkhomenoksesta Delfoihin johtanut tie. Dauliin lähellä virtasi Boiotian Kefissos-joki. Lähellä sijaitsivat myös muun muassa Lilaian ja Panopeuksen kaupungit.[2][3]
Fokiin Daulista ei tule sekoittaa Dauliiseen Epeiroksessa.[2]
Historia
muokkaa_-_1887.jpg){kind=link}
Daulis oli olemassa jo mykeneläisellä kaudella.[2] Varhaisin maininta kaupungista on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa se esiintyy yhtenä fokislaisista kaupungeista, joka lähetti laivoja Troijan sotaan.[5] Kaupungin nimen selitettiin tulevan joko puista (daulos, dalos) tai Daulis-nimisestä nymfistä, joka oli Kefissoksen tytär. Kaupungin kansalaisista käytettiin etnonyymejä Daulios (Δαύλιος) ja Daulieus (Δαυλιεύς).[2][3]
Kreikkalaisessa mytologiassa kaupunki oli myös traakialaisen kuningas Tereuksen asuinpaikka. Tämä nai Proknen, joka oli Ateenan kuninkaan Pandionin tytär. Prokne muuttui pääskyseksi ja tämän sisar Filomele satakieleksi, minkä seurauksena viimeksi mainittua lintua kutsuttiin myös daulislaiseksi linnuksi.[3]
Persialaiset polttivat Dauliin persialaissotien aikaan 480–479 eaa. Lilaian ja Panopeuksen tavoin. Thebalaiset yrittivät vallata Dauliin vuonna 395 eaa., mutta epäonnistuivat, vaikkakin tuhosivat lähialueen. Kolmannen pyhän sodan lopussa vuonna 346 eaa. kaupungin tuhosivat Filippos II:n makedonialaiset joukot. Tämän jälkeen kaupunki rakennettiin uudelleen. Myöhemmin Daulis oli Aitolian liiton vallan alla, mutta aitolialaiset menettivät sen. Vuonna 220 eaa. aitolialaiset yrittivät vallata sen sekä Ambryssoksen takaisin, mutta epäonnistuivat. Roomalaiset saivat kaupungin Filippos V:ltä vuonna 198 eaa. Flamininuksen johdolla.[2][3]
Daulis säilyi olemassa vielä seuranneella roomalaisella kaudella. Pausanias sanoo kaupungin kuitenkin olleen hänen aikanaan vain pieni.[2][3]
Rakennukset ja löydökset
muokkaaDauliin akropolis eli linnavuori ja yläkaupunki sijaitsi jyrkällä kukkulalla, joka sijaitsee nykyisen kylän eteläpuolella. Se tunnettiin antiikin aikana vaikeana valloittaa. Kukkulan korkeus on 468 metriä merenpinnasta laskettuna, ja se yhdistyy Parnassos-vuoreen harjanteen välityksellä. Akropolis oli linnoitettu muureilla, jotka ovat säilyneet suhteellisen hyvin. Nykyisin kukkulalla on Pyhille Theodoroksille (Ágioi Theódoroi) omistettu kirkko, jonka rakentamisessa on käytetty antiikin aikaisten rakennusten kiviä.[2][3]
Pausaniaan mukaan kaupungissa oli Athenelle omistettu temppeli. Lisäksi kaupungissa tiedetään olleen ainakin Serapiksen ja Isiksen pyhäkkö. Kaupungin lähellä Troniissa oli Arkhegeteen heroon.[2][3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”176 Daulis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Daulis”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Daulis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Daulis Vici. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Homeros: Ilias II.250.