Caral
Caral oli muinainen intiaanien rakentama asutuskeskus Perun rannikolla Supéjoen laaksossa[1][2], Barrancan provinssissa. Se syntyi noin 3000–2600 eaa. ja oli siten yksi varhaisimmista Perun temppelikeskuksista.[3] Caral kuului Caral–Supe-sivilisaatioon. Caralista on löydetty 5 000 vuotta vanha quipu, solmukirjoitus.[4] Kaupungista ei ole löydetty merkkejä sodista tai sota-aseista. Caral liittyy Perun sivilisaation syntyyn myöhäisellä esikeraamisella kaudella.[5] Silloin alettiin rakentaa suuria temppeli- ja palatsitasanteita, huacoja.
Caralin tyyppisen keskuksen tarkoitus oli mitä luultavimmin toimia erilaisiin kylvöön ja sadonkorjuuseen sekä päällikön kuolemaan ja sodassa saatuun voittoon ja vastaaviin liittyvänä seremoniapaikkana. Esimerkiksi sadonkorjuuseremoniassa oli uskonnollinen sävy. Juhliin liittyi markkinatoimintaa ja niiden tarkoitus oli lujittaa toisilleen läheisten kylien välistä yhteyttä. Tämä on päätelty myöhempien mapuche-intiaanien riiteistä, joihin liittyi aikoinaan vastaavan tyyppistä kummun rakentamista kuin Caralissa.lähde?
Caralin tyyppisiä keskuksia oli Perun myöhäisellä esikeraamisella kaudella vain muutamia, esimerkiksi La Galgada ja Aspero. Caral hylättiin noin 2100 eaa., ehkä kuivuuden takia.[6] Näihin aikoihin monet myöhemmän ajan keskukset olivat alkaneet kasvaa.lähde?
Caralin "esihistoria"
muokkaaCaralin tyyppisiä keskuksia alettiin rakentaa Perun rannikolla ehkä jo 3500–3000 eaa. Varhaisin Supejoen laakson keskus oli 100 hehtaarin kokoinen Huaricanga, josta on löydetty varhainen sauvajumalan kuva. Tämä keskus perustettiin ehkä jo 3500 eaa. Supejoen laakson varhaista monumenttikulttuuria sanotaan Norte Chicon kulttuuriksi.lähde?
Caralin keskusta
muokkaaCaralia alettiin rakentaa viimeistään vuoden 2600 eaa. aikaan, ja se lienee ollut noin vuonna 2500 eaa. Amerikkojen suurin kaupunkimainen keskus[7]. Caralin asutuskeskuksessa on arvioitu asuneen 3 000 ihmistä, ja sen suuret rakennelmat[8] on tehty pitkän ajan kuluessa ilmeisesti jonkinlaisena työverona.lähde?
Kaupungissa on U:n muotoisia, itään osoittavia temppeleitä, kolme maahan upotettua pyöreää kenttää ja tasalakisia leveitä pyramideja. Löytyneen temppelialueen pinta-ala on noin 66–110 hehtaaria. Suuren pyramidin eli espanjaksi Pirámide Mayor:in ala on noin 150×165 m ja korkeus 18 m. Sen sisäänkäynnillä on kaksi 3,5 m korkeaa monoliittia. Pienen pyramidin mitat ovat 60×45×10 m. Rakennelmat ovat Perun esikeraamiselle ja varhaiselle keraamiselle ajalle tyypillisiä.lähde? Lisäksi Caralista on löydetty 18[6] huacaa eli suurta tasalakista pyramidimaista kumpua, joista kuusi on muita suurempia.[9] Kuuden kummun tilavuudet vaihtelevat välillä 20 000–200 000 m³.lähde?
Caralin lähiseuduilla Supejoen laaksossa on 19 pienempää esikeraamista keskusta 80–90 km2 alalla: Aspero on alaltaan 15 ha jonka suurin kumpu 3 200 m³. Koko Supejoen laaksossa asui Caralin aikoihin ehkä noin 20 000 ihmistä.lähde?
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Caral and the Earliest Peruvian Civilization: Expanded Site Data ((Arkistoitu – Internet Archive)) Athena Review, Vol. 4, No. 2. Athena Publications, Inc. Arkistoitu 19.12.2014. Viitattu 31.5.2008. (englanniksi)
- ↑ Shady, Ruth: Caral: Oldest City in the New World ((Arkistoitu – Internet Archive)) Archaeology Channel. Arkistoitu 9.7.2008. Viitattu 31.5.2008. (englanniksi)
- ↑ Coppens, Philip: Caral: the oldest town in the New World Caral. Eye of the Psychic. Viitattu 31.5.2008. (englanniksi)
- ↑ Hirst, K. Kris: South America's Oldest Writing System Quipu Found at Caral Nearly 5000 Years Old ((Arkistoitu – Internet Archive)) News. About.com Archaeology. Arkistoitu 10.8.2011. Viitattu 1.6.2008. (englanniksi)
- ↑ White, Nancy: ARCHAIC/PRECERAMIC (6000-2000 B.C.): EMERGENCE OF SEDENTISM, EARLY CERAMICS MATRIX. Indiana University Bloomington. Arkistoitu Viitattu 31.5.2008. (englanniksi)
- ↑ a b Caral - the The Oldest City in the Americas! Caral. Rediscover Machu Picchu. Viitattu 1.6.2008. (englanniksi)
- ↑ Pärssinen, M.: Andien ihminen: Ihminen ja ympäristö Keski-Andeilla: kirjoituksia Perun ja Bolivian kulttuureista esihistoriasta tasavaltalaisaikaan, s. 27. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2004. ISBN 952-5481-02-6
- ↑ Caral: The Oldest City In The Americas ((Arkistoitu – Internet Archive)) Caral. Nazca Mysteries. Arkistoitu 27.5.2008. Viitattu 31.5.2008. (englanniksi)
- ↑ The Late Preceramic period: Massive monuments in simple societies bruceowen.com. Viitattu 1.6.2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- the Caral quipu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Caral Supe (Arkistoitu – Internet Archive)
- Arequipan historiallinen keskusta
- Caralin pyhä kaupunki
- Chan Chanin arkeologinen alue
- Chavinin arkeologinen alue
- Cuscon kaupunki
- Huascaránin kansallispuisto
- Liman historiallinen keskusta
- Machu Picchu
- Manún kansallispuisto
- Nazcan ja Pampas de Jumanan kalliopiirrokset
- Inkavaltakunnan tieverkosto
- Río Abiseon kansallispuisto