Avaruusalus

avaruusmatkailussa käytettävä laite

Avaruusalus on avaruuslennolla käytettävä kulkuväline[1] tai mikä tahansa avaruudessa toimiva alus. Käytettäessä avaruusalus-termiä itsessään sillä tarkoitetaan yleensä aluksia, joilla kuljetetaan jotain.

Avaruusalusten kohtaaminen Maan kiertoradalla. Kuvassa Gemini 6A -kapseli kuvattuna Gemini 7:stä.

Avaruusaluksiksi voidaan luokitella muun muassa seuraavasti:

  • Satelliitti on taivaankappaletta kiertoradalla kiertävä miehittämätön avaruusalus.
  • Avaruusluotain on miehittämätön alus, joka poistuu Maan kiertoradalta esimerkiksi lentääkseen toiselle planeetalle, toisen planeetan kiertoradalle tai planeetan ohi. Planeetan lisäksi lennon kohde voi olla mikä tahansa muuu kohde kuten Aurinko, asteroidi, komeetta tai planeetan kuu. Avaruusluotain voi myös poistua Aurinkokunnasta kuten Nasan Voyager-luotaimet ovat tehneet.
  • Miehistöä kuljettavat avaruusalukset ovat toistaiseksi olleet kahta tyyppiä, avaruuskapseleita kuten esimerkiksi Sojuz tai avaruussukkuloita. Nämä ovat samalla myös laukaisuvälineitä sillä miehistö on samassa aluksessa myös laukaisun aikana. Ainakin valtaosan laukaisusta hoitaa kantoraketti. Avaruussukkulasta ja sen kaltaisista siivekkäistä avaruusaluksista on käytetty myös termiä avaruuslentokone; tämä termi on Euroopassa vanhahtava, mutta Yhdysvalloissa sitä on käytetty vielä 1990-luvun lopussa.lähde?
  • Avaruusasema on miehitetty alus, joka kiertää vakituisella kiertoradallaan ja liikkuminen sinne hoidetaan muilla aluksilla. Asemia ovat olleet esimerkiksi Saljut, Skylab ja Mir ja nykyisin ISS.
  • Huoltoaluksiksi on sanottu miehittämättömiä rahtialuksia, joilla on huollettu ennekaikkea avaruusasemia. Näitä ovat esimerkiksi Progress tai ATV.
  • Kantorakettia ei yleensä lasketa avaruusalukseksi vaan laukaisuvälineeksi. Tämä perustuu siihen, että raketin vaiheet tuhoutuvat lentonsa aikana eivätkä tee enää avaruudessa hyödyllistä työtä vaan muuttuvat avaruusromuksi kunnes putoavat ilmakehään. Toisaalta rakettien ylimmät vaiheet lentävät avaruuteen asti. 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa kantorakettien ylimmät vaiheet olivat osa avaruusalusta, esimerkiksi Nasan laukaisema ja Yhdysvaltain armeijan kehittämä Explorer 1 -satelliitti oli elektroniikalla instrumentoitu kantoraketin ylin vaihe eikä nykyisen kaltainen satelliitti.lähde?

Miehistöä kuljettavat avaruusalukset

muokkaa

2025 operatiivisessa käytössä olevat miehitetyt avaruusalukset:

Laajempi määritelmä

muokkaa

Avaruuspukua on välillä kutsuttu miniatyrisoiduksi avaruusalukseksi, joka kuvaa sen tarkoitusta pitää siihen pukeutuja toimintakykyisenä, kun tämä kulkee avaruuden tyhjiössä. Näihin EVA-toimintoihin on liittynyt myös Nasan nk. avaruusmopo, joka on astronautin pieni "liikehtimisalus".lähde?

Avaruusalusten erikoisluokka ovat laskeutumisalukset. Toisinaan laskeutuva alus jaetaan edelleen laskeutumisjärjestelmäksi ja pinta-asemaksi. Tällöin pinta-asema jää pitemmäksi aikaa toimimaan esimerkiksi planeetan pinnalle. Lasketumisalusten kyydissä voi edellee olla ajoneuvoja, joita kutsutaan kulkijoiksi (esimerkiksi Lunohod 1), Niitä ei ole nimitetty avaruusaluksiksi, vaikka ne ovatkin olleet hyvin autonomisia järjestelmiä. Avaruuslennolla ne on yleensä lepotilasssa.

Science fiction

muokkaa

Avaruusalus on yksi keskeisimpiä elementtejä science fictionissa. Useat tämän lajin romaanit ja novellit on rakennettu erilaisten avaruusalusten suunnitelmien pohjalle. Näissä käytössä on termi avaruuslaiva tai tähtilaiva.lähde?

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. avaruusalus. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. a b ISS-avaruusasema | Uusi Starliner-alus on jumissa avaruusasemalla, tarjosi astronauteille suojaa uhkaavalta avaruusromulta Helsingin Sanomat. 28.6.2024. Viitattu 29.6.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa