Asutustarkastaja
Asutustarkastaja oli aiemmin Suomessa asutushallituksen alainen paikallinen virkamies, jonka tehtävänä oli johtaa ja valvoa asutustoimintaa sekä valtion virkatalojen hoitoa ja käyttöä.[1]
Asutustarkastajan virat perustettiin vuonna 1919 annetulla asetuksella.[L 1] Vuonna 1931 annetulla asetuksella[L 2] muutettiin Uudenmaan itäisen, Turun ensimmäisen, Turun toisen, Hämeen itäisen ja Vaasan tarkastuspiirien virkatalojentarkastajien virat asutustarkastajien viroiksi. Vuonna 1932 Suomessa oli viisitoista asutustarkastajan virkaa.[L 3] Piirijaon vahvisti maatalousministeriö.
Asutustarkastajan tehtävät
muokkaaAsutustarkastajan tuli:[1]
- johtaa ja valvoa asutustoimintaa hänelle uskotussa piirissä sekä valvoa valtion virkatalojen hoitoa ja käyttöä;
- suorittaa asutustoimintaa varten tarpeellisia arvioimisia, katselmuksia ja muita tehtäviä;
- johtaa ja valvoa asutuslautakuntien toimintaa, valvoa lainan muodossa tai muuten valtion avustusta nauttivien muidenkin asutustyön välittäjien toimintaa, sekä tarpeen tullen paikalla tarkastaa, ovatko asutustoimintaan myönnetyt lainat ja muut varat asianmukaisesti käytetyt sekä tilit asiallisesti pidetyt ja oikeat;
- pyydettäessä antaa vuokralautakunnille neuvoa niiden toimintaa ja menettelytapaa koskevissa asioissa, tarpeen ja tilaisuuden mukaan käydä paikalla neuvomassa vuokralautakuntia niiden tehtävissä, asutushallituksen edustajana olla läsnä vuokra-alueiden järjestelytoimituksissa sen mukaan kuin siitä oli säädetty;
- ennen helmikuun loppua kunnilta ja muilta valtion lainaa nauttivilta asutustyön välittäjiltä koota asutushallituksen hyväksymien kaavojen mukaan laaditut tiliotteet ja tilastokertomukset edelliseltä vuodelta ja aikanaan tarkastettuina ja hyväksyttyinä lähettää ne asutushallitukselle;
- valvoa asutuslautakuntien avulla asutustilojen käyttöä; sekä
- suorittaa muitakin tehtäviä, joita asutushallitus asutustoiminnan edistämiseksi tai tilattoman väestön aseman parantamiseksi määräsi.