Antti Törneroos
Antti (Anders) Törneroos, kirjailijanimi Tuokko, (2. maaliskuuta 1835 Iitti – 8. helmikuuta 1896 Helsinki[1]) oli suomalainen runoilija ja suomentaja.
Törneroos syntyi Iitin Hautalassa. Hän tuli ylioppilaaksi 1858 ja filosofian maisteriksi 1864. Hän oli Helsingin ala-alkeiskoulun opettajana 1864–1871 ja asui sitten Vihdissä 1871–1878. Hän oli jyväskyläläisen "Päijänne"-lehden toimittaja 1878–1882 ja asui elämänsä loppuun kirjallisissa töissä maaseudulla ja Helsingissä.[2]
Törneroos oli ahkera suomentaja. Hän käänsi muun muassa Franz Mikael Franzenin, Esaias Tegnérin ja J. L. Runebergin runoja sekä paljon runomuotoisia näytelmiä ja oopperatekstejä suomenkielistä teatteria varten, esimerkiksi Runebergin En voi, Friedrich Schillerin Maria Stuart ja Wallenstein, Zachris Topeliuksen Regina von Emmeritz, useimmat niistä käsikirjoituksina. Hänen alkuperäisistä tuotteistaan on merkittävin Saul-niminen, raamatullisaiheinen näytelmärunoelma (1868), joka on rakenteeltaan epädraamallinen mutta runomuodoltaan siro. Lisäksi Törneroos on julkaissut joukon lyyrisiä runoja aikakauslehdissä ja kalentereissa.[2]
Elämäkerta
muokkaaTörneroos oli kotoisin Iitin Koskenniskan Hautalasta, hänen isänsä oli talollinen Juho Aataminpoika ja äitinsä Liisa Jaakontytär[3].
Törneroos oli suomenkielisen kirjallisuuden ensimmäisen nousukauden runoilija ja teatteri- ja oopperatekstien suomentaja. Kotipaikkakunnan pappi kannusti älykästä Anttia Heinolaan kouluun. Koska hänellä ei vielä ollut ruotsinkielistä sukunimeä, joka silloin vaadittiin kouluun menevältä, koulun rehtori antoi hänelle nimen Törneroos. Heinolasta Törneroos siirtyi Porvoon lukioon ja valmistui sittemmin Helsingin yliopistosta maisteriksi pääaineenaan suomen kieli. Törneroos tuli tunnetuksi taitavana suomen kielen runomuodon kehittäjänä. Hän suomensi näytelmiä ja oopperoita ja mahdollisti näin osaltaan suomalaisen teatterin ja oopperan synnyn. Suomalaisen teatterin ensimmäinen esitys 1872 oli Tuokon laatima kuvaelma. Tuokko on sanoittanut "Työväen marssin".
Törneroos kirjoitti näytelmärunoelman Saul ja useita runoteoksia sekä suomensi muun muassa Franzénia, Tegnériä, Runebergia (En voi), Schilleriä (Maria Stuart, Wallenstein) ja Topeliusta (Regina von Emmeritz).
Törneroos toimi Hämäläis-Osakunnan kuraattorina.[4]
Teokset
muokkaa- Kertomus runonkeruu-matkasta Inkerissä, kesällä 1859. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1860 (yhdessä Th. Tallqvistin kanssa)
- Don Juan, opera neljässä näytöksessä, 1878
- En voi, perhekuvaus kahdessa näytöksessä, 1880
- Juutalais-tyttö, suuri opera viidessä näytöksessä, 1878
- Kuudennentoista vuosisadan uskonpuhdistuksen historia, 1883–1885
- Leivonen, 150 valittua laulua : useimmat tunnetuilla nuoteilla, 1877
- Neuvonantaja nuorisolle matkalla läpi elämän, oppilauseita klassillisten kirjailijain teoksista ihmisen siveelliseksi jalouttamiseksi, 1878
- Saul, murhenäytelmän mukainen runoelma viidessä näytöksessä, 1868
Lähteet
muokkaa
- Pieni tietosanakirja
- Suomen kirjailijat -tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Fennica[vanhentunut linkki]
- Kymenlaaksolaisia vaikuttajia
Viitteet
muokkaa- ↑ Törneroos, Anders Kirjasampo.fi, viitattu 5.2.2024
- ↑ a b Törneroos, Anders, Tietosanakirja. Osa 10, palsta 116–117. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919
- ↑ Hertta Tirranen: Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Tuokko (Antti Törneroos), s. 67. Porvoo: WSOY, 1954.
- ↑ F. H. B. Laguksen muistelmia