Alison Lurie

yhdysvaltalainen kirjailija

Alison Lurie (3. syyskuuta 1926 Chicago, Yhdysvallat3. joulukuuta 2020 Ithaca, New York, Yhdysvallat[1]) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hän sai vuonna 1985 Pulitzer-palkinnon romaanista Ulkomaansuhteita

Lurie syntyi Chicagossa,[2] kasvoi New Yorkissa ja valmistui Radcliffe Collegesta vuonna 1947. Hän oli 1948–1985 naimisissa Jonathan Peale Bishopin kanssa. He saivat kolme poikaa ja lapsenlapsia. Lurie avioitui myöhemmin kirjailija Edward Howerin kanssa. Hän oli vuodesta 1989 Yhdysvaltain taide- ja kirjallisuusakatemian jäsen.lähde?

Lurien ensimmäinen romaani Love and Friendship ilmestyi vuonna 1962. Hänen myöhempiä teoksiaan on muiden muassa Real People (1969), mutta Ulkomaansuhteita on pysynyt hänen magnum opuksenaan.lähde? Hän oli Cornellin yliopistossa professori vuodesta 1976[2].

Lurie oli kiinnostunut myös lastenkirjallisuudesta ja on kirjoittanut aiheesta teoksen Don't tell the Grown-ups: Subversive Children's Literature (1990)[2]. Vuonna 2001 hän julkaisi muistelmateoksen Familiar Spirits, jossa keskeisissä osissa ovat avoimesti homoseksuaali runoilija James Merrill ja hänen partnerinsa David Jackson. Lurie tunsi molemmat henkilökohtaisesti jo 1950-luvulta.lähde?

Palkinnot ja tunnustukset

muokkaa
Lähde[3][2]

Teokset

muokkaa

Suomennetut teokset

muokkaa
  • Ulkomaansuhteita (Foreign affairs), suom. Elsa Carroll, Helsinki: Tammi 1987 ISBN 951-30-6391-7

Englanninkieliset teokset

muokkaa
  • Love and Friendship, 1962
  • The Nowhere City, 1966
  • Imaginary Friends, 1967
  • Real People, 1969
  • The War Between the Tates, 1974
  • Only Children, 1979
  • Foreign Affairs, 1984; suomennos: Ulkomaansuhteita)
  • The Truth About Lorin Jones, 1988
  • Don't Tell The Grown-Ups: The Subversive Power of Children's Literature', 1990
  • The Language of Clothes, 1991
  • Women and Ghosts, 1994
  • The Last Resort, 1998
  • Familiar Spirits: A Memoir of James Merrill and David Jackson, 2001
  • Boys and Girls Forever: Children's Classics from Cinderella to Harry Potter, 2002
  • Truth and Consequences, 2005

Lähteet

muokkaa
  1. Fox, Margalit: Alison Lurie, Tart-Voiced Novelist of Manners, Dies at 94 The New York Times. 3.12.2020. Arkistoitu 2.1.2021. Viitattu 4.12.2020. (englanniksi)
  2. a b c d Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Lurie, Alison”, Otavan kirjallisuustieto, s. 458. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
  3. Lurie, Alison, Kirjasampo, viitattu 20.6.2021