Alfonso IX

Alfonso IX pyrki modernisoimaan ja demokratisoimaan valtakuntaansa ja perusti Salamancan yliopiston edeltäjän vuonna 1218. Vuonna 1188 hän kutsui koolle ensimmäiset valtiopäivät eli Cortes de Leónin, jossa oli edustettuna kansalaisia laajemmin kuin koskaan ennen Länsi-Euroopassa.^[2]

Alfonso IX oli päättänyt saada Kastilialle menetetyt alueet takaisin serkultaan Kastilian kuninkaalta Alfonso VIII:ltä, ja liittoutui tätä varten muslimien kanssa. Hän kieltäytyi osallistumasta serkkunsa järjestämään ristiretkeen almohadeja vastaan. Hän otti kuitenkin itsenäisesti osaa reconquistaan ja valloitti Extremaduran alueen, mukaan lukien Cáceresin and Badajozin kaupungit.^[3][1]

Alfonso IX voitti 1195 Alarcosin taistelussa Alfonso VIII:n. Sen jälkeen hän valloitti Kastilian muslimijoukkojen avulla ja tämän vuoksi paavi Celestinus III julisti hänet ekskommunikoiduksi. Vuonna 1197 Alfonso avioitui pikkuserkkunsa Kastilian prinsessa Berengarian kanssa sinetöidäkseen rauhan Leónin ja Kastilian välillä. Tämän vuoksi paavin edustaja julisti sekä kuninkaan ja koko kuningaskunnan kirkonkiroukseen. Vuonna 1198 paavi Innocentius III julisti Alfonson ja Berengarian avioliiton sukulaisuussuhteen vuoksi mitättömäksi, mutta he pysyivät yhdessä vuoteen 1204 saakka.

Avioliiton mitätöinti sai Alfonso IX:n hyökkäämään uudelleen serkkunsa Alfonso VIII:n valtakunnan kimppuun. Vuosina 1205, 1207 ja 1209 tehdyt rauhansopimukset kuitenkin pakottivat hänet luopumaan uusista aluevaatimuksista. Vuoden 1207 sopimus on varhaisin tunnettu kastiliankielinen julkinen asiakirja.

Paavin kirkonkirous osoittautui toimimattomaksi, koska pelättiin että ilman kirkon toimituksia kansa ei enää tukisi papistoa ja harhaoppisuus alkaisi levitä. Kuningas jätettiin henkilökohtaiseen kirkonkiroukseen, josta hän ei itse kuitenkaan välittänyt ja papisto tuki häntä.

Vuonna 1211 Alfonso IX antoi Alcañiceksen linnan Temppeliherrain ritarikunnalle.

Alfonson vanhemmat olivat Leónin kuningas Ferdinand II (1137–1188) ja Portugalin prinsessa Urraca (1148–1211). Hänellä oli suuria vaikeuksia päästä kuninkaaksi, koska hänen serkkunsa Kastilian Alfonso VIII edellytti nuoremmalta Alfonsolta alamaisuutta jotta tulisi tunnustetuksi Leónin kuninkaaksi.

Hän oli naimisissa kaksi kertaa ja hänellä oli monia tunnustettuja aviottomia lapsia.

Alfonso avioitui vuonna 1191 Portugalin kuninkaan Sancho I:n ja Aragonian kuningattaren Dulcen tyttären, serkkunsa prinsessa Teresan kanssa. Avioliitto mitätöitiin vuonna 1196 sukulaisuuden perusteella. Heillä oli kolme lasta:^lähde?

• Sancha (1191– ennen 1243)
• Fernando (1192/1193– elokuu 1214)
• Dulce (1193/1194–1248)

Alfonso avioitui vuonna 1197 Kastilian kuningas Alfonso VIII:n ja Leonor Plantagenetin (Elenoora Englantilainen) tyttären, prinsessa Berengarian (1179/1180 – 8. marraskuuta 1246) kanssa. Tämäkin liitto mitätöitiin vuonna 1204^[2], koska puolisot olivat keskenään pikkuserkkuja. Heillä oli viisi lasta:^lähde?

• Leonor (1198–1202), kuoli lapsena
• Constanza (k. 1242), nunna Santa María la Real de Las Huelgasin luostarissa Burgosissa​.
• Ferdinand III (1199/1201–1252). Kastilian kuningas 1217, Leónin kuningas 1230.
• Alfonso (1202–1272), Molinan ja Mesan lääninherra avioliitosta Mafalda González de Laran kanssa.
• Berengaria (k. 1235), avioitui 1224 Juan de Briennen (Juhana) kanssa, joka oli vuosina 1210–1225 Jerusalemin kuningas ja vuosina 1229–1237 Konstantinopolin Latinalaisen keisarikunnan keisari.

Aviottomat lapset:^lähde?

Inés Íñiguez de Mendozan kanssa vuosina 1195–1197:

• Urraca Alfonso de León (n. 1197–), avioitui Vizcayan lääninherran Lope Díaz II de Haron kanssa.

Estefanía Pérez de Faiamin kanssa, joka oli galicialainen aatelinen:

• Fernando Alfonso de León (s. 1211), kuoli lapsena.

Maura-nimisen naisen kanssa, joka oli Salamancasta.

• Fernando Alfonso de León (k. 1278), Santiago de Compostelan katedraalin dekaani, Salamancan katedraalin arkkidekaani, Leónin katedraalin kaniikki.

Aldonza Martínez de Silvan kanssa vuosina 1211–1214, joka oli portugalilainen aatelinen:

• Rodrigo Alfonso de León (k. 1252 jälkeen), Aliger ja Castro del Ríon lääninherra, Andalusian rajaseudun valvoja. Avioitui Alfonso IX:n aseenkantajan, Cabreran ja Alfarezin lääninherra Rodrigo Fernández de Valduernan "el Feo" tyttären Inés Rodríguezin kanssa.
• Aldonza Alfonso de León (k. 1267 jälkeen). Avioitui kreivi Pedro Ponce de Cabreran kanssa.
• Teresa Alfonso de León. Avioitui Nuño González de Laran "el Bueno" kanssa.

Teresa Gil de Soverosan kanssa, joka oli portugalilainen aatelinen. Heillä oli neljä lasta vuosina 1218–1230.

• Sancha Alfonso de León (k. 1270). Avioitui Camerosin herran Simón Ruiz de los Camerosin kanssa. Vetäytyi sittemmin Santa Eufemia de Cozuelos de Ojedan luostariin, jonka oli itse perustanut.​
• María Alfonso de León (k. heinäkuun 1275 jälkeen). Avioitui ensin Álvaro Fernández de Laran kanssa. Leskeydyttyään María oli veljenpoikansa Kastilian Alfonso X:n jalkavaimo, suhteesta syntyi Berengaria-niminen tytär. Avioitui Suero Arias de Valladareksen kanssa.​
• Martín Alfonso de León (n. 1220–1272). Avioitui María Méndez de Sousan kanssa, perustivat yhdessä Sancti Spiritus (Pyhän Hengen) luostarin Salamancaan. ​
• Urraca Alfonso de León (k. 1280 jälkeen). Avioitui Tormoksen, Pradillan ja El Fragon herran Romeo García de Aragónin kanssa.