AKI-liitot

kirkollisten ammattiliittojen kattojärjestö

AKI-liitot on Suomen Kanttori-urkuriliiton, Suomen kirkon pappisliiton ja Suomen teologiliiton yhteinen edunvalvonta- ja kattojärjestö. Yhdistys perustettiin vuonna 2001 nimellä Akavan kirkolliset ammattiliitot, ja se on toiminut nykymuodossaan vuodesta 2005.[1] Vuonna 2012 kattojärjestön nimeksi tuli Kirkon akateemiset AKI r.y. ja vuonna 2021 liiton nimi lyhentyi muotoon AKI-liitot ry. AKI on keskusjärjestö Akavan jäsen sekä Vakava ry:n kautta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn jäsen. AKIn perusliittoihin kuuluvien jäsenten asioita hoitavat kirkon työpaikoilla JUKOn asettamat luottamusmiehet ja kristillisissä järjestöissä AKIn omat luottamusmiehet.

AKI-liitot
Perustettu 2001
Toimiala pappien, teologien ja kanttoreiden edunvalvonta
Kotipaikka Helsinki
Jäsenmäärä 5 100
Toiminnanjohtaja Jussi Junni
Puheenjohtaja Minna Raassina
Jäsenlehti Crux
Aiheesta muualla
Sivusto

Liiton jäsenet ovat pappeja, teologeja ja kanttoreita, jotka kuuluvat omiin perusliittoihinsa. Jäseniä perusliitoissa on yhteensä noin 5 100. Kaikilla liitoilla on myös opiskelijajäseniä ja opiskelijatoimintaa.

AKI vastaa yhteisön palkka- ja muusta edunvalvonnasta sekä työmarkkina- ja järjestöyhteyksistä. Perusliitot vastaavat ammattialansa identiteettiin, koulutukseen ja ammatilliseen toimintaan liittyvistä asioista sekä kansainvälisistä ammatillisista yhteyksistä.[2]

Edunvalvonta

muokkaa

AKI valvoo jäsenkunnan palkkauksellisia sekä työ- ja vapaa-aikaan liittyviä etuja kirkon sektorilla sekä järjestö- ja yksityissektorilla. AKI-liitot osallistuu JUKOn kautta Kirkon virka- ja työehtosopimuksen (KirVESTES) neuvottelemiseen.[3] AKI-liitot on Kristillisten järjestöjen työehtosopimuksen sopijajärjestö.

Ammatillisessa ja koulutuksellisessa edunvalvonnassa AKI tukee perusliittojensa toimintaa ja antaa niille resursseja. AKI-liittojen palveluksessa työskentelee työmarkkinajuristi, joka neuvoo sekä tukee jäseniä erimielisyystilanteissa ja riita-asioissa.

AKI-yhteisön arvot

muokkaa

AKI perustaa toimintansa seuraaville arvoille:

1. Ammatillisuus

muokkaa

Ammattijärjestönä AKI korostaa jäsenten ammattitaidon ja ammatillisuuden sekä niiden jatkuvan kehittämisen merkitystä. AKI kannustaa jäseniä kollegiaalisuuteen, oman ja työtovereiden työn arvostamiseen, yhteistyön rakentamiseen ja työssä jaksamisen edistämiseen. Ammatti- ja yhteistyöjärjestönä AKI toimii työmarkkina- ja vaikuttamiskentässä asiantuntijuuden pohjalta ja pyrkii hyvään lopputulokseen rakentavin keinoin.

2. Läpinäkyvyys ja avoimuus

muokkaa

Avoimella toimintakulttuurilla AKI pyrkii siihen, että liiton tarkoitusperät, toimintatavat ja vastuuhenkilöt ovat kaikkien nähtävillä. Päätöksenteko AKIssa on julkista. Viestinnässä AKI on selkeä ja yksiselitteinen. AKI kannustaa jäseniä avoimeen keskusteluun ja osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon. AKI on valmis vastaamaan uusiin haasteisiin ja olemaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

3. Oikeudenmukaisuus

muokkaa

AKI pyrkii oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvon edistämiseen. Oikeudenmukaisuuden toteutumisessa kiinnitetään erityistä huomiota jäsenten työn ja koulutuksen merkitykseen kirkon toiminnassa ja identiteetissä. Tähän liittyvät myös työstä saatava korvaus ja muut palvelussuhteen ehdot. AKI edistää erityisesti sukupuolten tasa-arvoa ja vastustaa kaikkea epäasiallista kohtelua.

4. Vastuullisuus

muokkaa

AKI on vastuussa ensisijaisesti jäsenilleen. AKI tekee ratkaisunsa ja asettaa tavoitteensa vastuullisesti siten, että jäsenten edun lisäksi otetaan huomioon niiden vaikutus myös toimintaympäristöön ja muihin asianosaisiin.

Jäsenlehti Crux

muokkaa

AKI julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Crux-lehteä.[4]

Lähteet

muokkaa
  1. Historia (Arkistoitu – Internet Archive) AKI 2012
  2. Akiliitot: Perustietoa AKIsta akiliitot.fi. Arkistoitu 2.12.2011. Viitattu 27.11.2011.
  3. Työ- ja virkaehtosopimukset - Työelämäopas AKI-liitot. Viitattu 16.3.2022.
  4. Akiliitot: Cruxin mediakortti akiliitot.fi. Arkistoitu 2.10.2012. Viitattu 27.11.2011.

Aiheesta muualla

muokkaa