A. M. Tallgren
Aarne Michaël (Mikko) Tallgren (8. helmikuuta 1885 Ruovesi – 13. huhtikuuta 1945 Helsinki) oli suomalainen arkeologian professori,[1] jota pidetään myös Viron tieteellisen arkeologian isänä.[2]
| Mikko Tallgren | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. helmikuuta 1885 Ruovesi |
| Kuollut | 13. huhtikuuta 1945 (60 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Instituutti | Suomen kansallismuseo, Tarton yliopisto |
| Tutkimusalue | arkeologia |
Tausta
muokkaaA. M. Tallgrenin vanhemmat olivat kirkkoherra Ivar Markus Tallgren ja Jenny Maria Montin-Tallgren. Esseisti ja kriitikko Anna-Maria Tallgren oli hänen sisarensa ja kielentutkija Oiva Johannes Tuulio hänen veljensä.
Ura
muokkaa
Tallgren valmistui filosofian kandidaatiksi 1905 ja lisensiaatiksi 1914. Vuosina 1906–1919 hän toimi Kansallismuseon amanuenssina, vuonna 1920 hänet kutsuttiin Tarton yliopiston arkeologian professoriksi. Helsingin yliopiston Suomen ja pohjoismaisen arkeologian professorin virkaa hän hoiti 1923–1945.
Tallgren oli Eurasia Septentrionalis Antiqua -aikakauskirjan toimittaja koko sen ilmestymisajan 1926–1938, aluksi U. T. Sireliuksen, sitten Ilmari Mannisen tämän kuolemaan asti vuoteen 1935 ja sitten yksin.[4] Tallgren on tullut kansainvälisesti tunnetuksi Venäjän, Ukrainan ja Pohjois-Aasian esihistorian tuntijana. Jo vuodesta 1906 alkaen hän teki laajoja tutkimusmatkoja Euroopan puoleiselle Venäjälle, Siperiaan ja Kaukaasiaan.
Tallgren julkaisi useita tutkimuksia myös Suomen esihistoriasta. Hän oli Suomen Museo -julkaisun toimittaja 1917–1919 ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja 1930–1942.[5] Yhdistyksen 50-vuotiskertomuksen hän oli julkaissut 1920. Kotiseudun toimittajana hän työskenteli 1910–1923. Hän kuului Kansanvalistusseuran valtuuskuntaan 1934–1945 ja oli sen varapuheenjohtaja vuodesta 1937. Tarton yliopiston kunniatohtorin arvon hän sai vuonna 1932.
Tallgrenia on luonnehdittu kaukonäköisten synteesien luojaksi, joka oli arkeologisena ajattelijana aikaansa edellä ja jonka hypoteesit ovat usein tieteellisesti ajankohtaisia vielä nykyisinkin. Eino Leinoa ihaillut Tallgren oli liberaali, vegetaristi ja pasifisti, joka vieroksui aikakaudelleen luonteenomaista arkeologian käyttöä kansalliskiihkon lietsontaan.
Tallgren kuoli naimattomana, hänet on haudattu Turkuun Maarian kirkon hautausmaalle.
Teokset
muokkaa- Rajan tuolta puolen turistina Itä- ja Pohjois-Venäjällä, 1910
- Kupfer- und Bronzezeit in Nord- und Ostrussland I: Die Kupfer- und Bronzezeit in Nordwestrussland, 1911
- Historiantakaisista ajoista Suomessa, 1912
- Kupfernen Flachäxte mit seitlichen Zapfen, 1912
- Naispuku eri aikoina, 1912
- Suomen kotiseutututkimus, sen tehtävät, vaiheet ja nykyiset järjestöt, 1912
- Mathias Aleksanteri Castrén, 1913
- Maailman historia 1: Vanha-aika, 1914
- Aurajoen suun esihistorialliset muistot lisiä Maarian ja Kaarinan pitäjien kuvaukseen ja asutushistoriaan, 1915
- Bronsåldern i Nyland, 1916
- Collection Zaoussaîlov au Musée historique de Finlande à Helsingfors 1: Catalogue raisonné de la collection de l'âge du bronze, 1916
- Lisiä Suomen historialliseen bibliografiaan 1: Suomen arkeologinen bibliografia, 1916
- Rauta- ja vaskiporttitarinat, 1916
- Satakunnan pronssikausi, 1916
- Bronzezeitliches im Uralgebirge, 1917
- Catalogue de la Collection de M. Znamenski antiquités de la Siberie occidentale conservées au Musée national de Finlande, 1917
- Collection Tovostine des antiquités préhistoriques de Minoussinsk conservées chez le Dr Karl Hedman à Vasa chapitres d'archéologie sibérienne, 1917
- Collection Zaoussaîlov au Musée historique de Finlande à Helsingfors 2: Monographie de la section de l'âge du fer et l'époque dite de Bolgary, 1918
- Maarian pitäjän paikannimistö: 1 Mantereen puoleinen osa, 1918
- Muinaistutkimuksen työmaalta, 1918
- Suomen esihistorialliset ja ajaltaan epämääräiset kiinteät muinaisjäännökset, 1918
- Époque dite d'Ananino dans la Russie orientale, 1919
- L'âge du cuivre dans la Russie centrale, 1920
- Eesti, 1923
- Ethnographie préhistorique de la Russie du nord et des États Baltiques du nord, 1923
- Itäbaltikumin esihistoriallisista kansallisuusoloista, 1923
- Museomiehen työpöydältä kirjoitelmia muinaistieteellisten ja antikvaaristen harrastusten historiasta Suomessa, 1924
- L’Orient et l’Occident dans l’âge du fer finno-ougrien jusqu’au IX:e siècle de notre ère, 1924
- Archäologie Eestis 2: Von 500 bis etwa 1250 n. Chr., 1925
- Copper idols from Galich and their relatives, 1925
- Länsi ja Itä suomalais-ugrilaisissa rautakausissa n. v:een 800 j.Kr., 1925
- Pontide préscythique après l'introduction des métaux, 1926
- Eräitä suomalais-ugrilaisen nuoremman rautakauden kulttuuripiirejä, 1927
- Euroopa muinasaeg pronksiaja algusest ajaloolise ajani, 1927
- Kiinteän asutuksen alku Aurajoen laaksossa, 1929
- Idrisi, la Finlande et les autres pays baltiques orientaux (Géographie, VII 4): édition critique du texte arabe, avec facsimilés de tous les manuscrits connus, traduction, étude de la toponymie, aperçu historique, cartes et gravures ainsi qu’un appendice donnant le texte de VII 3 et de VII 5, 1930
- Liedon esihistoria, 1931
- Liedon historia, 1931
- Myöhäisesihistoriallinen Sauvo, 1931
- Suomen historia 1: Suomen muinaisuus, 1931
- Montin suvun esi- ja alkuhistoria, 1933
- Suomen kansan esihistoriallinen kulttuuriperintö, 1933
- J. R. Aspelinin uran alkutaipaleelta, 1937
- Sodanjälkeisistä Pohjois-Aasian muinaislöydöistä, 1937
- Maarian pitäjän paimenmuisto 1500- ja 1600-luvuilla, 1938
- "Ethnogenesis" eli ajatuksia kansakuntain synnystä, 1939
- Mannerheim archaelogical collection from Eastern Turkestan, 1940
- John Abercromby lecture held at the Annual Meeting of the Finno-Ugrian Society, December 2, 1941, 1943
- Maarian pitäjän historia 1,1: Maarian esihistoria, 1944
- Maarian pitäjän historia 1,2: Keskiajan ja 1500-luvun Maaria, 1944
Lähteet
muokkaa- Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 744. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
- Salminen, Timo: ”Tallgren, Aarne Michaël (1885–1945)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 594–596. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5 Teoksen verkkoversio.
Viitteet
muokkaa- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 722–723. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ Eesti Entsüklopeedia 14, s. 507. Tallinn 2000. ISBN 9985-70-064-3
- ↑ Edvin Holmberg: A. M. Tallgrenin läksiäiskahvit www.finna.fi. Viitattu 25.2.2021.
- ↑ Kokkonen, Jyri: Aarne Michael Tallgren And Eurasia Septentrionalis Antiquas, s. 8. Fennoscandia archaeologica II (1985). (Ilmestymisvuodet ovat myös Fennicassa.)
- ↑ Muinaismuistoyhdistyksen historia (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa- Aarne Michaёl Tallgren Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 4.5.2018. (viroksi) (suomeksi)
- Tallgren, A. M. hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
A. M. Tallgrenin lehtiartikkeleita:
- Muutamia haavekarttoja sota-ajan alkupuolelta, Suomen Kuvalehti, 27.07.1918, nro 30, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Merkillinen muinaislöytö, Suomen Kuvalehti, 21.07.1923, nro 29, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Salattuja aarteita. Uusia muinaislöytöjä Aasiassa, Suomen Kuvalehti, 10.04.1926, nro 15, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Tietoja suomalais-ugrilaisesta arkeologiasta. Mielenkiintoinen matka Venäjälle viime kesänä, Helsingin Sanomat, 19.11.1928, nro 316, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kroatiassa ja Bosniassa, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 22.09.1929, nro 38, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot