Nokihaukka

Linnun pituus on 33–36 cm ja siipien kärkiväli 85–110 cm. Nokihaukka on pitkäsiipinen, siro haukka, kooltaan hieman nuolihaukkaa suurempi. Sen höyhenpuku on yksivärinen, joko yleisempi hopeanharmaa tai harvinaisempi noenmusta. Sukupuolet ovat samanvärisiä, naaras on koirasta 15 % suurempi. Nuori lintu on selkäpuolelta tummanruskea ja vatsapuolelta voimakkaan ruskea- ja mustaviiruinen.

Nokihaukka pesii Pohjois-Afrikan Libyasta ja Egyptistä Arabian niemimaalle ja Persianlahden saarilla Omanista Pakistaniin. Pieni kanta on myös Jordanian ja Israelin eteläosissa. Laji on muuttolintu, joka talvehtii pääosin Madagaskarilla ja vähemmässä määrin Itä-Afrikan rannikolla.^[1]

Vuonna 2014 nokihaukan kannan kooksi arvioitiin 1 400 – 2 000 paria. Pienen ja vähenevän populaation takia laji luokitellaan vaarantuneeksi.^[1]

Nokihaukat elävät kuivilla ja karuilla saarilla ja vuorilla sekä autiomaissa.

Pesinnän ajankohta määräytyy lintujen syysmuuton mukaan elo-syyskuulle. Pesä on kallionkolossa tai maassa pensaan suojassa ja se on vain kuoppa maassa, jossa on toisinaan joitakin korsia tai risuja. Naaras munii kaksi tai kolme munaa, joskus neljä. Molemmat puolisot osallistuvat hautomiseen, sillä kummallakin on hautomalaikku. Haudonta-aika on neljä viikkoa ja poikaset oppivat lentämään 32–38 päivän ikäisinä.

Nokihaukat saalistavat pääasiassa lentäviä hyönteisiä, lintuja ja lepakoita. Ne saalistavat aktiivisimmin aamu- tai iltahämärissä mutta myös päivällä. Laji on erikoistunut pyydystämään syysmuutolla lentäviä, väsyneitä lintuja, samoin kuin välimerenhaukka. Säihkylinnut muodostavat suuren osan poikasajan ravinnosta.

• Cramp, Stanley (päätoim.) 1980: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. II. – Oxford University Press. Hongkong.