Lappajärvi

Kunnalle nimen antanut Lappajärvi sai alkunsa meteoriitin törmättyä nykyisen järven kohtaan^[7].

Järveä pidettiin kauan muinaisen tulivuoren kraatterina^[8], mutta dosentti Martti Lehtinen todisti vuonna 1976 väitöskirjallaan^[8] sen syntyneen valtavan meteoriitin törmäyksen vaikutuksesta. Suurella nopeudella tapahtunut arviolta 1,5 kilometrin läpimittaisen kappaleen törmäys synnytti 22–23 kilometrin kokoisen kraatterin.

Meteoriitin törmäyksestä kertovat meteoriitin paineen ja kuumuuden vaikutuksesta sulaneet kivet. Lappajärveltä on löydetty niin sanottua impaktilasia, sueviittia, coesiittia^[8] ja törmäyksen rikkomaa kiveä, breksiaa. Kärnäiitti on sulaneen ja rikkoutuneen kiven seosta, joka on jähmettynyt kiinteäksi.^[9]

Liitukaudella noin 77,8 miljoonan vuoden ikäiseksi arvioitua meteoriittikraatteria^[10] on kartoitettu muun muassa painovoimamittauksella. Koska Lappajärvi on niin vanha, törmäyskraatterin muoto ei Maan päällä ole niin selvä kuin esimerkiksi Etelä-Saksassa olevan Nördlinger Riesin.

Ihminen saapui Lappajärven seudulle jo kivikaudella. Kivikautisia löytöjä on tehty muun muassa Nykälänniemeltä, Kärnänsaaresta, Koskelasta, Kuoppalasta, Keskisestä ja Mäkelästä. Myöhäisemmistä löydöistä on tärkein kirkonkylästä tavattu viikinkiajan solki. Keskiajalla kalaisa Lappajärvi houkutteli alueelle pääasiassa satakuntalaisia ja kyröläisiä eränkävijöitä.^[11]

Pysyvästi alue asutettiin 1530-luvulla, jolloin seudulle asettui ruotsalaisia ja savolaisia. Lappajärven alueesta käytettiin tuolloin nimeä Savonkylä. 1500-luvun loppupuolella seudulle saapui lisää savolaisia.

Lappajärvi kuului aluksi Pietarsaaren seurakuntaan. Vuonna 1637 siitä muodostettiin kappeli ja itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1812. Lappajärven seurakuntaan kuuluivat kappeleina Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Soini, Vimpeli ja Lehtimäki. Ne itsenäistyivät kuitenkin 1800-luvun loppupuolella omiksi pitäjiksi.

Lappajärven ensimmäinen kirkko rakennettiin 1637. Se sai kuitenkin väistyä nykyisen kirkon tieltä 1765. Lappajärven huomattavampia kirkkoherroja oli Lapin tutkijana tunnettu Jakob Fellman, joka kehitti seudun maataloutta. Hän löysi muun muassa Vimpelin kalkkikivikaivokset. Elinkeinoista oli kaskitaloudella ja kalastuksella merkittävä asema. Maanviljelys alkoi kehittyä 1700-luvun lopulta lähtien, jolloin myös Lappajärven asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Seutu kuului myös Etelä-Pohjanmaan tärkeimpiin tervanpolttoalueisiin.^[11]

Kunnallishallinto Lappajärvellä alkoi 5. syyskuuta 1865.^[12] Ensimmäinen kansakoulu Lappajärvellä oli Kauhajärven kylän koulu joka perustettiin vuonna 1872^[13], toisena perustettiin Tarvolan kylän kansakoulu vuonna 1886.^[14] Kirkonkylässä koulu alkoi 1888, Itäkylän Kuoppalassa 1900, Ollissa 1906, Itäkylän Rantakankaalla 1913, Karvalassa ja Kärnässä 1922.^[13] Sairaala Lappajärvelle valmistui vuonna 1919.^[15]

1920- ja 1930-luvuilla Lappajärven kunta ajoi tuloksettomasti hanketta Keski-Suomen poikkiradan saamiseksi Lappajärven kautta, luvaten muun muassa kaksi miljoonaa markkaa radan rakentamiskuluihin.^[16][17] Vuonna 1938 Kauhajärven kylä liitettiin Lappajärvestä Lapuaan ja samassa kunnan väkiluku väheni 890 henkeä.^[18][19] Lappajärven asukasluku oli suurimmillaan 1940-luvulla, jolloin asukkaita oli kunnassa n. 6700. Talvisodassa Lappajärveläiset sijoitettiin 15. pioneerikomppaniaan kannakselle ja jatkosodassa 1. pioneeripataljoonaan.^[20][21] Talvi- ja jatkosodassa kaatui 107 lappajärveläistä ja Lapin sodassa kaksi.^[22] Sotien jälkeen siirtoväkeä Lappajärvelle asutettiin vähän alle 200 henkeä.^[23] 1950-luvulla väestö alkoi kuitenkin vähentyä. Vuoden 1957 alussa pienessä osakuntaliitoksessa Alajärven kuntaan liitettiin 37 asukkaan alue.^[24] Pelkästään 1960–1975 kunnan asukasluku väheni 1 100 asukkaalla. Vuonna 1951 kunnassa aloitti mieskotiteollisuuskoulu jonka tiloihin perustettiin Lappajärven ammattikoulu vuonna 1965.^[25] Lukio kunnassa alkoi vuonna 1962.^[26] Helmikuussa 1965 kunnantalo tuhoutui tulipalossa, uusi kunnanvirasto valmistui vuonna 1968.^[27] Vuonna 1965 Kirkonkylään tuli ensimmäinen päällystetty tie, samana vuonna myös valmistui nykyisen kantatie 68:n Itäkylän osuus.^[28] Vuosina 1974–1988 Lappajärven, Vimpelin ja Evijärven kunnat muodostivat Järviseudun kansanterveystyön kuntainliiton terveydenhuoltopalveluiden järjestämiseksi ja kuntainliiton pääterveysasema valmistui Lappajärvelle vuonna 1987.^{[29][30][31][32]} Kesällä 1985 järjestettiin ensimmäiset Lappajärven musiikkipäivät, joiden pääjärjestäjänä Lappajärven kunta toimi kahtena ensimmäisenä vuonna. Syksyllä 1989 Nykälänniemeen valmistui parin vuosikymmenen suunnittelujen jälkeen kylpylä Kivitippu joka lopulta siirtyi kunnan osittaiseen omistukseen vuonna 2017.^[33][34] Vuonna 1995 kunta myi kuntalaisten vastustuksesta huolimatta omistamansa kunnallisen sähköyhtiö Lappajärven Sähkö Oy:n Lapuan Sähkölle.^[35][36]

Väestön väheneminen pysähtyi 1970-luvun jälkipuoliskolla ja väkiluku vakiintui vähäksi aikaan noin 4 500. Kunnan asukasluku alkoi jälleen 1990-luvulla laskemaan, vuoteen 2011 mennessä kunnassa oli 3 432 asukasta.^[11]

Vuosina 2007–2018 Lappajärven perusterveydenhuolto hoidettiin kuntayhtymällä Evijärven ja Kauhavan kanssa.^[37] Vuosina 2019–2022 Lappajärvi hoiti sosiaali- ja terveyspalvelut Vimpelin ja Alajärven kanssa.^[38]

Lappajärvi sijaitsee Etelä-Pohjanmaan järvialueella maakunnan suurimman järven, Lappajärven länsi- ja pohjoisrannoilla. Kunnan pohjois- ja itäosissa maisemaa hallitsevat kallioiset ja moreenipeitteiset mäet, länsi- ja eteläosissa laajat suot.^[11]

Kallioperä on pääasiassa gneissiä ja graniittia. Kallioperän erikoisuutena ovat meteoriittiräjähdyskraattereille ominaiset kivilajit. Yleisin maalaji on moreeni. Lappajärven pohjoispään ympärillä on noin parin kilometrin laajuinen hiesu- ja hiekkavyöhyke, joka jatkuu Ähtävänjoen laaksoa pitkin pohjoiseen. Kivennäismaalajit ovat laajalti turpeen peitossa.

Pinnanmuodoiltaan kunta on pääasiassa kankaremaata. Maisemat ovat vaihtelevimmat Lappajärven pohjois- ja koillispuolella, missä on runsaasti tasaisesta suomaastosta kohoavia mäkiä. Kunnan länsi- ja eteläosat ovat sen sijaan tasaisempia.

Kunnan korkein kohta on Övermarkin kylän Vanhavuori.^[11]

Lappajärven pinta-ala on 140 km². Pohjoisessa järveen pistää leveä niemi, jonka jatkona on Kärnänsalmen erottama Kärnänsaari. Lappajärveä on säännöstelty vuodesta 1961. Paikkakuntalaiset ovat arvostelleet säännöstelyä, sillä vedenpinnan ollessa alimmillaan rantaviiva voi vetäytyä jopa sata metriä. Asukkaat rakensivat 1979 vastalauseena ns. kansanpadon Ähtävänjokeen, jota pitkin järvi laskee Pohjanlahteen. Kunnasta löytyy myös muutamia pienempiä järviä kuten Pihlajalampi Itäkylän reunalla, Valkeisjärvi Lamminkylän lähellä ja Mustalampi.

Järvessä on arvokas muikkukanta.^[11]

Itäkylä, Karvala, Kirkonkylä, Nissi, Kuoppala, Kärnä, Karhusaari, Luomala, Lamminkylä, Söyrinki, Savonkylä, Purola, Övermark ja Tarvola.

Vuoden 2017 lopussa Lappajärvellä oli 3 140 asukasta, joista 1 672 asui taajamassa, 1 451 haja-asutusalueilla ja 17:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Lappajärven taajama-aste on 53,5 %.^[39] Kunnassa on vain yksi taajama, Lappajärven kirkonkylä.^[40]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2023 aluejaon mukaan Lappajärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Alajärven seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lappajärven alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.^[42]

Kirkon herätysliikkeistä Lappajärvellä toimii ainakin vanhoillislestadiolaisuus, jolla on Lappajärvellä Rauhanyhdistys^[43] sekä viidesläisyys. Vanhoillislestadiolaisten rauhanyhdistykseen kuului vuonna 2023 yhteensä 60 jäsentä.^[44]

Helluntaiherätyksellä on Lappajärvellä Lappajärven helluntaiseurakunta^[45]. Paikkakunnalla on lisäksi toiminut Veli Saarikallen perustama Sana ja ylistys -seurakunta, mutta sen toiminnan painopiste on nyttemmin siirtynyt Helsinkiin.^[46]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Lappajärven kunnan nykyisellä alueella.

• Lappajärven seurakunta (liitetty Alajärven seurakuntaan 2023)

Talousalueena Lappajärvi kuuluu Järviseudun seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 36 671 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 42. suurin.^[48]

Lappajärvellä oli vuonna 2022 yhteensä 814 työpaikkaa ja kaupungissa asui 973 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 59,2 prosenttia. Lappajärven työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 62,5 prosenttia, jalostuksen 20,6 prosenttia ja alkutuotannon 15,6 prosenttia.^[47]

Lappajärven työpaikkaomavaraisuus on 83,7 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 74,9 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 8,0 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Lappajärvellä on 189,8 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.^[47]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Höltin Minkki, HK-Turkis ja liikkeenjohdon konsultointiyritys Eko-Kvintti Oy.^[49]

Nykyään kunnassa toimii yhteiskoulu Kirkonkylässä ja yksi kyläkoulu Karvalassa Länsirannan koulu. Toisen asteen koulutusta tarjoaa Lappajärven Geolukio ja ammatillista opetusta Järviseudun ammatti-instituutti ja samoissa tiloissa Koulutuskeskus Sedu lähihoitajakoulutusta. ^[50]

Lappajärven Halkosaaressa sijaitsee kesäteatteri ja tanssilava, jotka ovat kesäisin käytössä. Kirkonkylässä järjestetään myös vuosittain heinäkuussa Lappajärven markkinat. Kylpylä Kivitipussa järjestetään syksyisin pelimannitapahtuma Lokakuun Loiskeet.

Lappajärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla muikkusoppa.^[51]

Lappajärven murre kuuluu Keuruun-Evijärven välimurteisiin, jotka ovat savolaismurteiden ryhmä Etelä-Pohjanmaan murteen itäpuolella ja ovat yhdistäneet länsi- ja itäsuomalaisia murreominaisuuksia siten, että ovat tulleet lähelle suomen yleiskieltä.

Lappajärven murre ja muut Keuruun-Evijärven välimurteet muistuttavat suomen yleiskieltä muun muassa diftongien ääntämisessä siten, että ne diftongit, jotka ääntyvät yleiskielessä länsisuomalaisittain, äännetään läntisittäin ja ne diftongit, jotka ääntyvät yleiskielessä itäsuomalaisittain, äännetään itäsuomalaisittain. Läntisittäin äännetään esimerkiksi poika, sauna, täysi eikä itäisittäin poeka, saona, täösi. Itäisittäin äännetään puolestaan Suomi, työmies, sielu eikä läntisittäin Suami, tyämiäs, sialu.

Lappajärven murteessa on eteläpohjalaisia vaikutteita varsinkin sävelkulussa. Vaikka vaikutteita on läntisissä kylissä enemmän kuin itäisissä, on Lappajärven ja Kauhavan välillä todella jyrkkä murreraja.

Järviseudulla ei esiinny yleisgeminaatiota, joka on tyypillinen, joskin nuori ilmiö lähes kaikissa muissa savolaismurteissa.

Kirkonkylässä sijaitsee yleisurheilukenttä Stadio Nissi jonka yhteydessä on myös frisbeegolfrata. Pesäpallossa Lappajärven Veikot pelaa naisten Ykköspesistä ja kotiottelunsa se pelaa Veikkolan pesäpallostadionilla.

Lappajärven kunnanjohtaja vuodesta 2019 on Sami Alasara.^[52] Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.^[6]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.^[53] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

•   Kramfors, 1974 ^[56][57]
•   Puudosi, 1992 ^[58][59]

• Lappajärvellä järjestetty Tulivuorirock (1971–1988, 2007–2016) oli vanhimpia suomalaisia rockfestivaaleja.
• Lappajärvi-järven kärnäiitti-kiveä löytyy maailmasta ainoastaan kyseisestä järvestä ja sen ympäristöstä. Kivi on nimetty järven suurimman saaren, Kärnän mukaan.
• 2. toukokuuta 1979 nousi Lappajärvi ja lappajärveläiset julkisuuteen yhtenä ensimmäisistä kansalaistottelemattomuuden airuista: voimalaitoksen vesitarpeen vuoksi oli järven vedenpinta juoksutettu käsittämättömän matalalle. Isännät tukkivat Lappajärven patokapinassa traktoreillaan tuomillaan kivillä Ähtävänjoen suuaukon.^[60]
• Timo Kotipelto ja hänen kokoamansa Lappajärven kuoro voitti kevättalvella 2009 tuotetun ja televisioidun Nelosen Kuorosota-ohjelman. Näin he toivat neljänkymmenentuhannen euron arvoisen voittopotin Lappajärvelle. Voittopotti lahjoitettiin kunnalle nuorten musiikkitoimintojen tukemiseen.^[61][62]
• Kunnan tunnuslauseena toimii ”Pala taivasta”. ^[63]

• Luettelo Lappajärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Lappajärven kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Lappajärven avainluvut
• Lappajärvi. Järviwiki.