Katajanokan kanava

Katajanokan kanava sijaitsee Helsingissä, ja se erottaa Katajanokan kaupunginosan Helsingin kantakaupungista. Se toimii myös Katajanokan ja Kruununhaan kaupunginosien rajana.

Katajanokka oli alun perin niemi, mutta jo vuonna 1749 Augustin Ehrensvärd esitti suunnitelman, jossa niemi oli eroteltu mantereesta kanavalla.^[1] Kanava kaivettiin lopulta 1830- ja 1840-lukujen vaihteessa Katajanokan kannaksen poikki Eteläsatamasta Pohjoissatamaan. Rakennustyössä käytettiin Suomenlinnan siviilivankeja, jotka tuotiin joka päivä proomuilla työmaalle. Urakka valmistui vuonna 1844,^[2] ja kanavan yli rakennettiin puinen silta. Kanavaa uudistettiin vuosien 1862–1866 välillä, ja puusilta korvattiin rautasillalla.^[3] Uudempi ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu silta rakennettiin 1990-luvun alussa.

Katajanokan kanavan pituus on 150 metriä. Sen ylittää nykyisin neljä siltaa. Kanavassa on 0,0 metrin kulkusyvyyttä osoittava merkki, ja sen läpi voi liikennöidä vain soutuveneillä ja kanooteilla.

Katso myös

Lähteet

Suomen kanavat: Helsingin kanavat (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

↑ Katajanokan kanavaterminaalin alue / asemakaavahistoria, rakennushistoria ja kaupunkikuvan kehitys 1.3.2010. Helsingin kaupunki. Viitattu 8.5.2023.
↑ Carina Jaatinen & Tommi Lindh & Hannu Lunkka: Helsingin kantakaupungin rakennuskulttuuri – Katajanokan kaupunginosan inventointi. (Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/1998) Helsingin kaupunginmuseo. ISBN 951-718-174-4
↑ Katajanokan Tulli- ja pakkahuone / Rakennushistoriaselvitys, s. 8. Helsingin kaupunki, 2022. ISBN 978-952-7417-89-8 Verkkoversio (PDF) (viitattu 8.5.2023).

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katajanokan kanava Wikimedia Commonsissa

[1] Katajanokan kanavaterminaalin alue / asemakaavahistoria, rakennushistoria ja kaupunkikuvan kehitys 1.3.2010. Helsingin kaupunki. Viitattu 8.5.2023.

[2] Carina Jaatinen & Tommi Lindh & Hannu Lunkka: Helsingin kantakaupungin rakennuskulttuuri – Katajanokan kaupunginosan inventointi. (Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/1998) Helsingin kaupunginmuseo. ISBN 951-718-174-4

[3] Katajanokan Tulli- ja pakkahuone / Rakennushistoriaselvitys, s. 8. Helsingin kaupunki, 2022. ISBN 978-952-7417-89-8 Verkkoversio (PDF) (viitattu 8.5.2023).

[1]